Tutkimusta johtava professori Juho Saari arvioi, että ruoka-apuun turvautuu viikoittain 10 000–25 000 suomalaista, Tämän perusteella tutkijat arvioivat, että Suomessa on satoja, jopa tuhansia leipäjonojen asiakkaita, joilla on kokemusta nälästä.
Ruoka-apuun turvaudutaan usein korkeiden asumiskustannusten takia.
– Syypää ei ole etuuksien taso, vaan elinkustannusten nopea kasvu. He ovat käytännössä vuokralla asuvia, eivätkä rahat riitä elämiseen, sanoo Saari.
Itä-Suomen yliopistossa käynnistynyt tutkimushanke selvittää ilmaisruoanjakelun organisoitumista Suomessa, jakeluun osallistuvien järjestöjen näkemyksiä sekä Raha-automaattiyhdistyksen roolia toiminnassa.
Organisoinnin selvittämiseen keskittyy Itä-Suomen yliopiston Kuopion hyvinvointikeskus KWRC:ssä käynnistyvä Leipäjonot Suomessa -tutkimusprojekti, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Lisäksi selvitetään muun muassa sitä, millä tavoin leipäjonotoiminnassa mukana olevat järjestöt näkevät tarpeet ja mahdollisuudet auttaa huono-osaisimpia muilla tavoin kuin ruokaa jakamalla.
Tutkimuksesta vastaa tutkija Maria Ohisalo kahden tutkimusavustajan kanssa ja tutkimusta johtaa professori Saari. Tutkimusprojekti on osa laajempaa Huono-osaisin Suomi -tutkimushankekokonaisuutta.
