Verkkouutiset

SAK esittää nollapalkankorotuksia ja palkka-ankkurimalliin siirtymistä

SAK:n esittämillä toimilla kilpailukyky paranisi 4,2 prosenttia, kun hallitus tavoittelee kymmentä prosenttia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

SAK:n hallitus on tehnyt oman ehdotuksensa ”kriisisopimukseksi”. Esitys on SAK:n vaihtoehto maan hallituksen esittämille keinoille leikata yksikkötyökustannuksia työehtoja heikentämällä ja työnantajamaksua alentamalla.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi SAK:n kokouksen jälkeen, että SAK:n esityksessä työllisyys- ja kasvusopimusta jatkettaisiin vuodella siten, että vuonna 2017 ei tulisi lainkaan palkankorotuksia.

Sen jälkeen vuonna 2018 siirryttäisiin niin sanottuun palkka-ankkurimalliin, jossa avoin sektori eli vientialat määrittelisivät palkankorotusten tason, kuten Ruotsissa.

– Vuoden 2018 palkkaratkaisua tehdessä vientialojen palkanmaksuvaraa tulkitaan myös maksettujen osinkojen perusteella. Äärimaltilliselle palkkaratkaisulle ei ole edellytyksiä, jos yritykset ovat maksaneet ylisuuria osinkoja, Lyly linjaa.

Lylyn mukaan palkkaratkaisuista syntyisi noin 1,5 prosentin kilpailukykyhyppy. Kaiken kaikkiaan SAK:n esitysten vaikutus olisi 4,2 prosenttia.

Hallitus on tavoitellut yksikkötyökustannusten alentamisella viiden prosentin ja maltillisella palkkaratkaisulla toista viiden prosentin, eli yhteensä kymmenen prosentin kilpailukykyhyppyä.

Palkansaajien rahoitusvastuu työttömyysturvasta kasvaisi

Lisäksi SAK esittää, että palkansaajat ottaisivat nykyistä suuremman vastuun ansiosidonnaisen työttömyysturva rahoituksesta. Palkansaajamaksua korotettaisiin 0,83 prosenttia, jonka seurauksena työnantajan ja palkansaajan maksu olisi kumpikin noin kaksi prosenttia vuonna 2016.

Sen seurauksena palkansaajilla pitäisi Lylyn mukaan olla nykyistä suurempi sananvalta työttömyysturvaan, jota hallitus aikoo leikata 200 miljoonalla eurolla. SAK vaatii, että leikkauksia on pienennettävä.

Lylyn mukaan SAK on valmis keskustelemaan työttömyysturvan kestosta, mutta ei tasosta. Työryhmä valmistelee esitystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksista parhaillaan ja valmista pitäisi olla lokakuun puoliväliin mennessä.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun siirto palkansaajille olisi vaikutukseltaan 0,7 prosenttia.

Sosiaaliturvamaksun alennus valtion tai palkansaajien piikkiin

SAK esittää, että työnantajan sairausvakuutusmaksua eli sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä, kuten hallituskin esitti. Sen vaikutus olisi 1,7 prosenttia.

SAK esittää, että työnantajan maksun alentaminen rahoitettaisiin valtion rahoitusosuutta kasvattamalla, joko säästöjä hyödyntämällä tai veronkorotuksilla, tai palkansaajien maksua korottamalla. Hallitus esitti, että työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen rahoitettaisiin säästöillä, jotka syntyvät julkiselle sektorille, kun työehtoja heikennetään.

Lisäksi SAK esittää, että työeläkejärjestelmän EMU-puskuria käytetään kahtena vuotena 0,8 prosenttia palkoista, josta työnantajan maksuun tulisi 0,4 prosentin alennus. Sen vaikutus olisi 0,3 prosenttia vuodessa.

SAK:n esitys ei sisällä lainkaan työehtojen heikennyksiä. SAK edellyttää, että hallitus vetää esitykset pakottavasta lainsäädännöstä pois.

Hallitus on esittänyt arkipyhien muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairauspäiviin omavastuuta, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkauksia ja vuosilomien lyhentämistä. Työehtojen heikennykset toteutettaisiin pakottavalla lainsäädännöllä, jotta työehtosopimuksilla ei voisi sopia lakia parempia työehtoja.

SAK esittää myös muita ehtoja koskien työlainsäädäntöä, paikallista sopimista, muutosturvaa ja aikuiskoulutustukea sekä yritysten vastuuta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)