Poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä pitää Venäjästä viime aikoina luotuja uhkakuvia liioiteltuina.
– Suomessa keskustellaan Ukrainan kriisin ja siihen liittyvän Venäjän sotilasoperaation luomista uhkakuvista. Suomessakin jotkut ihan vakavissaan pelkäävät, että Venäjä valmistelee jonkinlaista operaatiota Suomen kaappaamiseksi, Hentilä sanoo Verkkouutisille.
Venäjällä on tällä hetkellä 14 rajanaapuria. Hentilä kysyy, minkä rajanaapurin kanssa, jos vasallin asemassa olevaa Valko-Venäjää ei lasketa mukaan, Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä parhaat.
– Vastaus kysymykseen kuuluu: Suomi. Jos nyt lasketaan hieman leikkiä, niin Suomi olisi toiseksi viimeinen maa, johon Venäjä hyökkäisi, eli järjestyksessä kolmantenatoista ennen Valko-Venäjää.
– Olen yrittänyt ylläpitää tällaista reaalipoliittista ajattelua. Eihän Suomi todellakaan ole etulinjassa, kun Venäjä haluaa tarkastella rajanaapuripolitiikkaansa.
Hentilä pitää Baltian maiden tilannetta huomattavasti pahempana, koska maat olivat kylmän sodan aikana neuvostotasavaltoja.
– Jos otetaan huomioon autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan (1809–1917) rajat Tornionjokea myöten, niin siinä tilanteessa Suomikin tietysti kuuluu Venäjän vanhaan etupiiriin.
– Mutta en usko, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on suunnitellut politiikkaansa tälle pohjalle. Korkeintaan äärikansallinen Vladimir Žirinovski ajattelee näin.
Hentilä muistuttaa, että Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton suhteilla on pitkät perinteet. Hän korostaa, että Suomi on pääasiassa hyötynyt suhteestaan Venäjään viimeisen 200 vuoden aikana.
– Suomalaiset hyötyivät yhteydestään Venäjään jo autonomian aikana, jolloin Suomesta tuli se maa, joka se nykyään on. Sortovuodet ja talvi- sekä jatkosota olivat katkoksia, mutta näiden 200 vuoden aikana meidän suhteemme itä-naapuriin ovat olleet 170–180 vuotta sellaiset, joista olemme pääasiassa hyötyneet.
Hänen mukaansa kommunismi ja siihen liittynyt reaalisosialismi oli 1900-luvun suurin ja epäonnistunein yhteiskunnallinen kokeilu Neuvostoliitossa ja sen satelliittimaissa.
– Siitä syntyi valtavia kärsimyksiä sekä satelliittimaiden asukkaille että neuvostokansalle itselleen. Tämä 1990-luvun alussa romahtanut kokeilu vaati kymmeniä miljoonia ihmishenkiä.
– Jos vähän kärjistetään, Suomi oli maa, joka tästä kokeilusta eniten hyötyi, ellei oteta huomioon sotavuosia, joiden aikana tämä hyöty ei tietenkään toteutunut. Joku voi kysyä: entä Kekkosen ajan suomettuminen? Minusta se ollut liian kallis hinta siitä, että Suomi selviytyi kylmästä sodasta itsenäisenä.
Hentilä sanoo suhteensa Venäjään perustuvan reaalipolitiikkaan eikä usko, että Venäjä uhkaisi Suomea ensimmäiseksi.
– Siitä huolimatta tilanne on vakava, kun jokin valtio kaappaa toisen valtion aluetta niin kuin Venäjä teki Ukrainan Krimille. Totta kai meneillään on syvä kriisi, ja Venäjän ja lännen suhteet ovat vaurioituneet pitkäksi aikaa.
