Psykiatrisen vankisairaalan vastaava lääkäri, psykiatri Hannu Lauerma pitää ymmärrettävänä, että ammuskeluista ja pommien räjäytyksistä muodostuu eräänlainen rypäs.
Viime viikonloppuna Münchenissä ostoskeskuksessa sattunut ammuskelu ja Ansbachissa ravintolassa tapahtunut pommin räjäytys ovat osoittautuneet laajennetuiksi itsemurhiksi.
– Kun yhdestä tapauksesta uutisoidaan, se toimii mallina seuraavalle. Sama ilmiö on havaittu suomalaisissa perhesurmissa, jotka tosin viime aikoina ovat muuttuneet harvinaisiksi, Lauerma sanoo Helsingin Uutisille.
– Rypästymistä on havaittavissa myös suljetuissa laitoksissa tapahtuvissa itsemurhissa. Kun yksi toteuttaa aikeensa, muut seuraavat pian perässä.
Lauerman mielestä tapahtumien ketjuuntumista ei voi kuitenkaan sälyttää median vastuulle.
– Ei media voi jättää reagoimatta, koska samat jutut kulkisivat joka tapauksessa epäsosiaalisessa mediassa ilman laatukontrollia.
– Ainakin kotimaisessa uutisoinnissa olisi tapahtumien kuvaamisen lisäksi hyvä korostaa avun hankkimisen merkitystä.
Kouluampumiset kumpuavat alun perin Yhdysvalloista. Ilmiö on levinnyt yli rajojen Internetin avulla. Lauerma peräänkuuluttaa kouluampumisten ihannoijille netissä perustettujen keskusteluryhmien vastuuta.
– Harvinaisten tapahtumien ennustaminen on aina vaikeaa, hän toteaa.
Hannu Lauerman mukaan ei ole poikkeuksellista, että veritöiden tekijöiden läheiset eivät huomaa joskus pitkäänkin jatkuvaa suunnittelua.
– Kun kyse on yksinäisistä ja omatoimisista henkilöistä, tapahtumien ehkäiseminen on vaikeaa.
Jos läheiset huomaavat jotain olevan suunnitteilla, heidän pitäisi Lauerman mukaan reagoida. Hän pitää surman toteuttamisen valmistelua, esimerkiksi välineiden hankkimista, ehdottomana vaaran merkkinä.
– Tilanteesta riippuen olisi ainakin puhuttava asianomaiselle itselleen. Omaiset voisivat esimerkiksi piilottaa aseen.
– Mikäli se ei ole mahdollista, poliisi pystyy tarvittaessa reagoimaan hyvinkin nopeasti ja takavarikoimaan aseen. Jälkikäteen poliisi voi sitten selvittää, onko ase mahdollista palauttaa.
