Verkkouutiset

Professorin mukaan on yllättävää, jos presidentinvaaleihin ei yritetä vaikuttaa ulkoa

Asiantuntijoiden mukaan vaalijärjestelmän teknisessä kehittämisessä pitää olla tarkkana.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Pitäisin kovin yllättävänä sitä, jos meidän tammikuun presidentinvaaleihin ei ulkopuolelta vaikutettaisi vähintäänkin testaamisen muodossa, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori, Insta Groupin kyberturvallisuus- ja kehitysjohtaja Jarno Limnéll sanoi maanantaina Suomi ja hybridisodan skenaariot -keskustelutilaisuudessa Helsingin Korjaamolla.

Keskusteluun osallistuivat myös Suomen Venäjän-suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 2012–2016 toiminut Hannu Himanen ja Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessorina toimiva everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen.

Panelisteilta kysyttiin, miten seuraavissa presidentinvaaleissa pitää varautua hybridivaikuttamiseen ja kuinka todennäköistä on, että niihin todella yritetään puuttua Suomen rajojen ulkopuolelta.

Hybridivaikuttamisella ymmärretään suunnitelmallista toimintaa, jossa valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija voi hyödyntää samanaikaisesti erilaisia keinoja vaikuttaakseen kohteena olevan valtion heikkouksiin ja saavuttaakseen omat tavoitteensa. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi sotilaalliset, taloudelliset tai teknologiaan perustuvat painostuskeinot sekä erilaiset informaatio-operaatiot.

Limnéll korosti, että vaikuttamismenetelmiä ei voida tietää etukäteen.

– Jos me keskitymme pelkästään siihen, mitä maailmalla on nähty ja koettu, niin me olemme askeleen jäljessä.

– Olemme nähneet erilaisia tietovuotoja ja -murtoja eri kampanjoiden sähköposteihin sekä erilaisia valeuutisia ja algoritmipohjaisia vaikutuskeinoja, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten informaatiokupliin. On pyritty mustamaalaamaan erilaisin vaikuttamiskeinoin toista ehdokasta, Limnéll totesi.

Hän muistutti, että vaaleihin vaikuttaminen on hyvin laaja kokonaisuus.

– Voidaan pyrkiä vaikuttamaan tiettyyn ehdokkaaseen. Voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, että itse vaalijärjestelmä ei ole luotettava laittamalla liikkeelle esimerkiksi hyvin voimakkaita huhuja, joiden mukaan tuhansia vaalilippuja on hävinnyt vaalipäivänä tai niitä on väärennetty.

– Tai sitten vaikuttaminen voi kohdistua ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Psykologisella vaikuttamisella pyritään nimenomaan vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen karkeasti sanottuna kahdella tapaa: joko saadaan ihmiset tekemään jotain tai saadaan heidät olemaan tekemättä jotain, Limnéll sanoi.

Kyse on ennen kaikkea vaalien turvallisuudesta.

– Vaalit ovat demokratian ytimessä. Vaaleissa valitaan maalle poliittiset päättäjät. Jos ihmisten luottamus vaalien rehellisyyteen ja oikeellisuuteen heikkenee, niin näen sen merkittävänä uhkana koko demokratialle. Juuri sen takia vaalien turvallisuudesta on pidettävä erityistä huolta.

Informaatio-operaatioiden klassinen kaava

Everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtisen mukaan vaaleihin voidaan vaikuttaa Suomen rajojen ulkopuolelta eri keinoin.

– Jos esimerkiksi presidenttiehdokkaan ympärillä olevat vaalityötä tekevät ihmiset eivät olisi kovin aktiivisia sosiaalisessa mediassa eivätkä he avaisi omaa Facebook- tai Twitter-tiliä, niin todennäköisesti näille henkilöille voitaisiin tehdä useita valesivuja. Sitten niitä voitaisiin alkaa mustamaalata.

– Jos taas äänestysprosentti olisi todella alhainen ja ihmiset vieroksuisivat politiikkaa, sitä voitaisiin käyttää hyväksi, Huhtinen arvioi.

Huhtinen korosti, että Informaatio-operaatioiden klassiseen kaavaan kuuluu se, että valtioita profiloidaan koko ajan. Eli kaikkia voimakkaasti esille nousevia keskusteluja, kuten maahanmuuttokeskustelua, seurataan todella tarkasti muualla.

– Jos nähdään, että tässä on herkkä ja vellova keskustelu, niin se analysoidaan tarkasti ja sitä voidaan testata. Tarpeen vaatiessa siihen voidaan kohdistaa operaatioita.

– Koska Suomi on avoin yhteiskunta, viranomaisten pitäisi miettiä, mistä Suomessa käydään kiihkeätä keskustelua ja mikä sattuu kansakunnan tuntoon. Silloin meidän pitää tietää, että joku on varmasti sen huomannut, Huhtinen totesi

Ex-suurlähettiläs Hannu Himanen oli samoilla linjoilla Limnéllin kanssa.

– Olen samaa mieltä Jarnon kanssa. Meidän pitää olla tarkkoja, kun kehitämme teknisesti vaalijärjestelmää. Olen hyvin skeptinen sähköisen äänestämisen suhteen, koska se lisää haavoittuvaisuuksia, Himanen sanoi.

Himasen mielestä täytyy myös hyväksyä ajatus, että tammikuun loppupuolella maailma voi olla hyvin erilaisessa asennossa. Jos maailma on jonkinlaisessa kriisimoodissa, vaaditaan presidentinvaalien yhteydessä aivan erityistä tarkkuutta.

– Jos ilmapiiri kansainvälisesti on hyvin hermostunut ja esimerkiksi ensimmäisen presidentinvaalin kierroksen jälkeen väitetään, että jossain on laskettu vääriä äänestyslippuja, niin siitähän seuraisi aikamoinen hässäkkä.

– Tämä on epätodennäköistä, mutta se on mahdollista. En olisi huolissani vaalien teknisestä kulusta enkä hakkeroinnin kautta tapahtuvasta vaikuttamisesta. Suomi ei ole sen kaltainen maa, että se voisi olla skenaario, Himanen tuumasi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)