– (Pääministeri) Alexander Stubb on media, joka tavoittaa 100 000 ihmistä, minäkin 40 000. Toimittajia ei aina tarvita. Ehkä tämä on alkanut vähän ärsyttää. Siksi twiiteistä ei enää vain raportoida, vaan niistä tehdään päätelmiä siitä, mitä päättäjät todella sillä hetkellä ajattelevat ja tuntevat, kirjoittaa Hjallis Harkimo Iltalehdessä.
Harkimon mukaan ihmiset ja varsinkin nuoret hankkivat nykyään oleelliseksi katsomansa tiedon sosiaalisesta mediasta perinteisten sanomalehtien sijaan.
– Joidenkin aktiivisten nuorten kohdalla se tarkoittaa, että he etsivät sieltä myös politiikkaan liittyvät tiedot. Vaikkapa suoraan pääministeriltä.
Hjallis Harkimon mukaan on poliitikoille tietenkin mahtavaa, kun ei ole välissä enää vanhaa mediaa vääristelemässä sanomisia. Vaikuttajat tuottavat itse nettiin erilaista sisältöä blogeista twiitteihin.
– Luulen, että mediatoimijat ovat viimeistään nyt tajunneet, että portinvartija-aika on ohi.
Harkimon mukaan toimittajat ovat alkaneet pitää twiittejäkin, pieniä tekstimurusia, lehdistötiedotteina, joissa on kätkettyjä viestejä ja joista tehdään päätelmiä.
– Se on aika omituista. Lasketaan eri aiheiden esiintyvyyttä. Turhuutta.
– En tahdo parjata mitään mediaa. Minuakin mietityttää, miten suuret mediat saavat uutisensa rahastettua, niin että niitä on varaa tehdä hyvin, hän kirjoittaa.
Harkimon mielestä uutisten tekeminen on vaikeaa, koska uutiset saadaan ilmaiseksi ja mainostaja haluaa kohdentaa viestinsä todella tarkalle ryhmälle.
– Tarvitaan kuitenkin toimijoita, jotka jäsentävät tietoa ja kertovat miten mikäkin asia liittyy johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Se tuskin on nykyisen kaltainen sanomalehti, mutta olen varma, että aina löytyy liiketaloudellisesti kannattava tapa auttaa ihmisiä hahmottamaan, mihin maailma on menossa – ja mihin he itse.
