Verkkouutisten teettämässä kyselymittauksessa kysyttiin haastateltavilta ”pitäisikö aloite eduskunnan hajottamisesta siirtää pääministeriltä presidentille”.
Vastaajista 40 prosenttia vastasi kyllä. 41 prosenttia vastasi ei. Ei osaa sanoa -ryhmä oli 19 prosenttia.
Eniten presidentin saamaa oikeutta hajottaa eduskunta tukevat vasemmistoliiton kannattajat, joista 53 prosenttia oli puolesta ja 21 prosenttia vastaan. Sdp:n kannattajista 51 prosenttia oli puolesta ja 36 prosenttia vastaan.
Muiden puolueiden kannattajat tukevat/vastustavat lisäoikeutta presidentille seuraavasti: PS 46-34, kokoomus 42-45, vihreät 32-47 ja keskusta 23-65. Kokoomuksen, vihreiden ja keskustan kannattajien enemmistö siis ei tue tätä valtaoikeutta presidentille.
Miehistä asiaa kannatti 44 prosenttia ja naisista 36 prosenttia.
Ikäryhmistä eniten (48 prosenttia) asiaa kannattivat 40-49-vuotiaat. Akateemisen koulutuksen saaneet kannattivat muita vähemmän (29 prosenttia).
Verkkouutisten teettämän tutkimusaineiston keräsi Kantar TNS (entinen TNS Gallup) vastaajapaneelissa 16.-21. kesäkuuta 2017. Aineisto koostuu 1 032 haastattelusta.
Pääministerin aloitteesta
Tasavallan presidentillä oli ennen vuotta 1991 oikeus määrätä uudet eduskuntavaalit, jos hän havaitsi sen tarpeelliseksi. Presidentit tekivät näin vuosina 1924, 1929 ja 1930, 1953 sekä 1961, 1971 ja 1975. Nykyisin presidentti voi määrätä vaalit ”pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan”.
Kesäkuussa Suomessa oli hallituskriisi, kun hallituspuolue perussuomalaisten johto vaihtui. Oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto vaativat tällöin uusia vaaleja.
Porin SuomiAreenassa käydään tiistaina Verkkouutisten paneelikeskustelu presidentin valtaoikeuksista. Osanottajina ovat kansanedustajat Li Andersson (vas.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Matti Vanhanen (kesk.).
