Ukrainassa käynnissä oleva sota on kiristänyt tilannetta Suomen lähialueilla. Puolustusvoimain komentajaa, kenraali Jarmo Lindbergiä Yhdysvaltain suunnitelmat lisätä raskasta kalustoa ja joukkoja Baltian maihin ja itäiseen Eurooppaan eivät yllätä.
Hän muistuttaa European Reassurance Initiative -aloitteesta, jossa Yhdysvallat sijoittaa miljardi dollaria harjoituksiin ja rotationaaliseen toimintaan Euroopassa.
– Tämähän on ihan luonteva jatko sille, koska Naton itäisen jäsenmaat ovat peräänkuuluttaneet Yhdysvaltain läsnäoloa sinne. Ja nyt jos Yhdysvallat tekee tällaisen päätöksen, ei se millään lailla yllätä, Lindberg sanoo Verkkouutisten ja Nykypäivän haastattelussa.
Lindberg huomauttaa, että toiminnan ja kaluston määrä Suomen lähialueilla on viime aikoina koko ajan lisääntynyt:
– Milloin sitten Venäjä on ollut liikkeellä, milloin sitten Nato tai Yhdysvallat on siihen vastannut.
Menoleikkaukset huolettavat
Hallitus on luvannut puolustusvoimille materiaalihankintoihin lisärahoitusta, joka nousisi asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.
Kenraali Lindberg on tähän tyytyväinen, mutta samalla huolissaan valtionhallintoon kaavailluista toimintamenoleikkauksista, jotka uhkaavat myös puolustusministeriön hallinnonalaa.
Hallitus on päättänyt, että kaikkien hallinnonalojen toimintamenoista leikataan yhteensä 120 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Säästöjä ei ole vielä jyvitetty ministeriöittäin.
– Olemme huolestuneita siitä, jos meidän pitää taas uudelleen lähteä leikkaamaan toiminnastamme tilanteessa, jossa naapurustossamme sotilaallista toimintaa koko ajan lisätään, Lindberg huomauttaa.
Lindberg katsoo puolustusvoimien tehneen jo osansa talkoista puolustusvoimauudistuksella, jolla rakenteita muokattiin uuteen uskoon. Päälle tulivat kuitenkin edellisen hallituksen 200 miljoonan euron lisäsäästöt, jotka leikkasivat kymmenyksen puolustusbudjetista.
Toiminnoista oli pakko karsia ja puolustusvoimauudistuksen voimaantuloa aikaistaa.
– Ja nyt kun olemme ikään kuin tällä pienemmällä koneella saattaneet toimintamme ja resurssimme tasapainoon, lähiympäristössämme toiminta on sillä välin lisääntynyt, Lindberg huomauttaa.
Puolustusvoimain komentaja sanoo ymmärtävänsä Suomen talouden sopeuttamistarpeet, mutta toteaa saman hengenvetoon, että lähinaapurit eivät tällaisia mieti.
– Heitä ei välttämättä kiinnosta Suomen budjetti ja huolet, vaan hehän lisäävät toimintaansa ihan omista lähtökohdista.
Tuleva hävittäjä löytynee listalta
Suomenlahdella lentotoiminta on vilkastunut. Seuraavan hallituksen päätettäväksi jää, mistä maasta ja mikä konetyyppi korvaa nykyiset Hornet-hävittäjät, kun ne tulevat tiensä päähän 2025–2030.
Ja nyt puhutaan isoista rahoista. Hävittäjien korvaaminen tulee maksamaan arviolta 5–10 miljardia euroa. Summa ei mahdu puolustusbudjetteihin, vaan vaatii erillisrahoituksen.
Viime viikolla julkaistiin korvaushankintaan liittyvä esiselvitys. Siinä listattiin viisi konetta, joita luonnehdittiin ”todennäköisesti Suomelle potentiaalisiksi monitoimihävittäjiksi niiden tuotantolinjojen ja suorituskyvyn ylläpidon perusteella”.
Nämä koneet ovat amerikkalaisvetoinen monikansallinen Lockheed Martin F-35 Lightning, ranskalainen Dassault Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja ruotsalainen Saab JAS Gripen J. Selvityksessä listataan myös Hornetin päivitetty Super Hornet -versio.
Miten todennäköisenä pidätte, että Suomen tuleva hävittäjä on jokin näistä?
– 2020-luvulla läntisessä maailmassa on hyvin vähän hävittäjäkoneiden tuotantolinjoja auki. Ei siis ole mikään ihme, että raportissa on listattu näitä koneita. Kyllä se varmaan suurin piirtein tuolta listalta sitten löytyy.
Sanktiot ja hävittäjät
Ovatko venäläishävittäjät poissuljettu vaihtoehto?
– Se on vaikea mennä sanomaan. Näinhän tässä on vastattu, ja ymmärrän kyllä, että näin on vastattu, koska tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessahan ovat nämä EU-sanktiot.
Taustalla lienee muitakin kuin sanktioita?
– On toki. Mielestäni on ihan luontevaa, kuinka raportin vetäjä ja puolustusministeri ovat tätä kommentoineet eikä minulla ole asiaan mitään lisättävää.
Mikä uuden hävittäjätyypin valinnassa painaa?
– Suorituskyky suhteessa hintaan eli kuinka paljon suorituskykyä sillä rahalla saa. Sotilaana minä tietysti vastaan, että sen pitäisi olla se määräävä tekijä, ja näinhän oli taannoisessa Hornet-kaupassakin. Ilmavoimat oli tehnyt tähän liittyvän pisteytyksen, ja paras suhdeluku oli Hornetilla.
Entä valinnan poliittinen merkitys?
– Varmasti politiikallakin on merkitystä, eihän siitä pääse mihinkään. Kun sotilaallista työkalua ostetaan, sotilaalle on tärkeää, että se työkalu on hyvä eikä vain poliittisesti sopiva.
