Mahdollinen keskustelu tulevaisuuden työpaikalla:
HR-päällikkö korkeasti koulutetulle työntekijälle: ”No kato, sun palkkaa ei nyt varsinaisesti alenneta tai työehtoja heikennetä. Sun vaan pitää tehdä duunia pari vuotta enemmän kuin noiden muiden. Kato kun vuonna 2017 tuli sellainen uudistus, että noi muut saa jäädä eläkkeelle, kun ne ei jaksa. Mut sä jaksat pakertaa kiltisti vielä pari vuotta ja maksat sen niiden eläkkeen. Tää on ihan ok juttu. Kato, tää on sun osa, kun sä silloin nuorena menit yliopistoon ja erehdyit vielä erikoistumaan. Mieti hetki, mut kyllä sun nyt pitää joustaa. Ei ne muut pysty.”
Tähän näkymään kiteytyy parhaillaan neuvoteltavan eläkeuudistuksen suurin ongelma: Suomen ongelmat eivät ratkea, jos lähestulkoon vain korkeasti koulutetut jatkavat työssä 65 ikävuoteen – ja vieläpä nykyistä heikommilla eläke-ehdoilla.
Neuvotteluissa on esitetty, että raskasta työtä tekevien on päästävä muita aiemmin eläkkeelle. Lisäksi julkisuudessa väitetään, että koko työuran ajalta tasaisesti kertyvä eläke parantaisi eläkkeiden tasoa ja hyödyttäisi jatkossa kaikkia palkansaajaryhmiä. Tämä pitää toki paikkansa, jos palkka on hyvin pieni ja eläkkeelle jäädään reilusti ennen eläkeikää.
Ennenaikainen eläköityminen ei kuitenkaan ole eläkeuudistuksen, maan hallituksen tai Suomen luottoluokittajien tavoite. Tavoitteena on työurien pidentäminen. Mitä enemmän eläkeuudistuksessa on elementtejä, jotka kannustavat lyhentämään työuraa, sitä huonommin tämä tavoite toteutuu.
Tilastokeskuksen tilastot osoittavat, että myöhennetyt karttumat ovat lisänneet olennaisesti kaikkien – ei vain koulutettujen – ikääntyneiden työntekijöiden halukkuutta jatkaa työelämässä. Kun eläkkeen taloudellinen kannustin on loppupäässä, kannattaa työssä vielä jatkaa.
Julkisuudessa on myös väitetty, että tasakarttuma parantaisi lasten ja nuorten eläkettä. No, lapsille ja nuorille ei makseta eläkettä ennen kuin he ovat eläkeiässä. Ei ole olemassa mitään lasten ja nuorten eläkkeitä.
Erilaisten epäsäännöllisten töiden ja palkkasaatavien määrä kasvaa jatkuvasti, ja palkat ovat yleensä parempia uran loppu- kuin alkupuolella. Työelämä vaatii yhä enemmän kouluttautumista ja itsensä kehittämistä. Työuriin tulee siis useita erilaisia katkoksia, joita korotettu karttuma paikkaa. Nykynuorille on nimenomaan hyötyä siitä, että heidän eläkekertymänsä paranee sitten, kun he ovat vakituisessa työssä ja paremmilla palkoilla.
Korotetusta karttumasta säädetyssä laissa ei lue: vain Akavan jäsenille. Sitä voivat saada aivan kaikki työntekijät, jotka jatkavat työuriaan eläkeiän alarajaan saakka.
Kaikki eivät tietenkään jaksa eläkeikään saakka, ja heidän työssä jaksamisestaan ja toimeentulostaan on pidettävä huolta. Sitä ei tule kuitenkaan tehdä siten, että työuriaan lyhentävien maksu- ja takuumiehinä toimivat vain ne, jotka sinnittelevät töissä eläkeiän alarajaan tai jopa sen yli. Jos tämänkaltainen uudistus toteutuu, on koko eläkeuudistus #epicfail.
Sture Fjäder on korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtaja.
