Ruispaloja vai reformeja?

Eilen tiistaina Kokoomusnuoret kehotti hallitusta kunnianhimoon normien purkamisessa. Hallituksen hyvin alkanut norminpurkupuhti näyttää kuitenkin hidastuneen, vaikka viime vuosina norminpurkutalkoot ovat esiintyneet käytännössä kaikkien puolueiden juhlapuheissa.

Normien purkaminen ei valitettavasti ole ainoa teema, jossa hallituksen ote tuntuu lipsuvan. ”Hallitus taipui paikallisessa sopimisessa”, kertovat päivän otsikot. Uutinen on huono sekä suomalaisten yritysten että työntekijöiden kannalta.

Paikallinen sopiminen on välttämätöntä, jotta työmarkkinoita piinaavaa jäykkyyttä saadaan vähennettyä. Sitä kautta parantuu sekä yritysten kilpailukyky että työn joustava järjestäminen työntekijöiden näkökulmasta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vapaan paikallisen sopimisen aika ei koitakaan. TES-kurimuksesta ei tulla pääsemään eroon.

Työelämän valtava murros ja ihmisten erilaiset elämäntilanteet eivät enää sovi yhteen sen kanssa, että kaikesta päätetään Hakaniemessä tai Etelärannassa. Minkäänlaiseen vatulointiin ei ole varaa. Viimeksi eilen uutisoitiin, että paineet Suomen kasvuennusteiden laskemiseen ovat kasvaneet.

Työmarkkinajärjestöjen pöydälle siirtyessään paikallisen sopimisen laajentaminen uhkaa vesittyä pahemman kerran. Kolmikanta on Suomen oma Bermudan kolmio. Sinne kerran päätyneet asiat eivät palaa – ainakaan sellaisenaan.

Tähänastiset työmarkkinakäänteet pakottavat kysymään: Miksi juuri yhteiskuntasopimuksen kierros 5 olisi yhtään sen tuloksekkaampi kuin aiemmat yritykset? Toivoa saattaa, että edes hallituksen työmarkkinajärjestöille asettamat tavoitteet täyttyvät. Perääntyminen ei saa alkaa heti, kun neuvottelut seuraavan kerran ajautuvat umpikujaan. Kantti kun on tupannut ainakin pääministeri Juha Sipilältä loppua.

Hallitus on ottanut pöydälleen lukuisia isoja kokonaisuuksia, jotka nyt sakkaavat. Työmarkkinoiden uudistamisen lisäksi vaikeuksissa näyttää olevan sekä Rehulan vastuulla oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen että Vehviläisen johtama kuntien tehtävien ja velvoitteiden purku.

Eilisiltana Yle uutisoi, että soteuudistus on jälleen vastatuulessa. Pitkän väännön päätteeksi saavutettu kompromissi 15 sote-alueen mallista olisi sekin kaatumassa. Alan parhailla asiantuntijoilla on jo pitkään ollut sote-alueiden määrästä selkeä näkemys. Se on jotakin muuta kuin hallinnollinen himmeli, johon on yhdistetty soten lisäksi maakuntahallinto. Hyviä malleja nimenomaan soten ratkaisemiseksi on. Vain päätökset puuttuvat.

Tänään saimme myös kuulla työstä, jota hallitus on tehnyt kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi. Karsittavaa on löydetty 400 miljoonalla ja 100 miljoonaa ajatellaan syntyvän maakuntahallinnon uudistamisesta, joka sekin on täysin auki. Lopputulos ei siis päätä huimaa. Miljardin tavoitteesta on jääty reippaasti.

Kansa on valinnut edustajansa tekemään päätöksiä. Soutaminen ja huopaaminen on lopetettava. Tuloksia on saatava aikaan. Sipilän porvarihallituksen suurimmaksi saavutukseksi ei saa jäädä se, että Prismasta saa ruispaloja myös iltayhdeksän jälkeen.

Kirjoittaja Daniel Sazonov on kokoomusnuorten puheenjohtaja.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.