Reserviläisten harjoittelua ei saa heikentää – EU:n asedirektiivin ylilyönnit estettävä

Ampuma-aseiden päätymistä terroristien ja rikollisten käsiin tulee torjua kaikilla rintamilla. EU tarvitsee yhteisiä sääntöjä sekä lailliseen aseiden hallussapitoon ja kauppaan että laittoman asekaupan torjuntaan.

Pariisin terrori-iskut saivat EU-komission kiirehtimään ampuma-aseita koskevien aloitteidensa valmistelua. Monet komission ehdotuksista vahvistavat asekaupan valvontaa ja yhtenäistävät EU:n ampuma-aselainsäädäntöä. Tämä vahvistaa osaltaan kansalaisten turvallisuutta. Komission ehdotuksella voisi kuitenkin olla Suomessa vaikutuksia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, metsästykseen, urheiluammuntaan ja asekeräilyyn. Kun ehdotusta käsitellään, on ehdottomasti pidettävä huoli siitä, että ylilyöntejä ei tapahdu.

Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen sekä koulutettuihin reservijoukkoihin. Se on siten erilainen kuin monissa muissa EU-maissa. Komissio ehdottaa, että niin sanotut itse lataavat kertatuliaseet olisivat jatkossa kiellettyjen aseiden listalla. Reserviläiset harjoittelevat tämän tyyppisillä aseilla. Näin ollen tällä hetkellä esitys haittaisi suhteettoman paljon maanpuolustustyötä. Tätä ei voi hyväksyä. Maanpuolustusta tukevan harjoittelun edellytykset on turvattava.

Aselainsäädännön kiristäminen koskisi hyvin laajoja kansalaispiirejä. Suomessa on noin 310 000 metsästäjää, reserviläisyhdistyksiin kuuluu noin 90 000 henkilöä, ampumaseuroissa on yli 34 000 jäsentä ja keräilijöillä noin 1 500 luvallista asekokoelmaa.

Metsästys on paitsi monen suomalaisen harrastus, erittäin tärkeää myös luonnonvarojen hoidon ja liikennevahinkojen estämisen kannalta. Tiukimmillaan uudistus voisi johtaa muun muassa metsästykseen valmistettuja puoliautomaattiaseita koskeviin rajoituksiin.

Komission esityksen mukaan kokoelmissa olevat kielletyt sarjatuliaseet tulisi kerätä pois tuhottavaksi. Aseiden tuhoaminen aiheuttaisi mittavasti työtä ja kustannuksia viranomaisille suhteutettuna siihen, ettei keräilyaseita ole ilmeisesti juuri koskaan käytetty rikoksiin. Suomen lainsäädäntö on tähänkin asti kontrolloinut tiukasti luvanvaraisten aseiden keräilyä.

Euroopan pimeillä markkinoilla liikkuvista aseista suurin osa on peräisin Balkanilta, jossa aseita oli laajalti saatavilla Jugoslavian 1990-luvun hajoamissotien jäljiltä. Sieltä olivat peräisin myös esimerkiksi Pariisin Charlie Hebdon -lehden toimitukseen iskeneiden terroristien aseet.

Alkuun pelättiin vielä huomattavasti laajempia rajoituksia, mutta onneksi komissio ei lähtenyt kaikkein jyrkimmälle linjalle. Ehdotusta koskevat neuvottelut ovat EU:ssa alkumetreillä, mutta Suomi on jo ehtinyt vakuuttamaan sekä komissiolle että muille jäsenmaille, että komission ehdotuksella olisi Suomessa huomattavaa kielteistä merkitystä maanpuolustuksen kannalta. Työskentelemme täysin voimin sen eteen, että neuvotteluissa löydetään Suomen kannalta ratkaisu, joka ei heikennä reserviläisten koulutustoimintaa, asekeräilyä, metsästystä tai ammunnan harrastamista Suomessa ja samalla vahvistaa kansalaisten turvallisuutta.

Kirjoittaja Petteri Orpo (kok.) on kansanedustaja ja sisäministeri.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.