Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ilmoitti keskiviikkona, ettei tarvitse kongressilta ”uutta valtuutusta” toimiakseen Irakissa.
Päätös ryhtyä sotilaallisiin toimiin ilman kongressin hyväksyntää herättäisi varmasti närää monissa lainsäätäjissä. Obama ei kuitenkaan välttämättä tarvitse – tai edes halua hakea, kongressin hyväksyntää sotilaalliselle väliintulolle.
Obama vihastutti monia määräämällä ilmaiskuja Libyaan vuonna 2011 ilman kongressin virallista hyväksyntää. Hän olisi halunnut puuttua tilanteeseen Syyriassakin, mutta veti ehdotuksensa pois kongressista, koska oli selvää, ettei se olisi mennyt läpi.
Irakin konfliktiin liittyy niin öljyintressejä kuin terroripelkojakin. Silti on epävarmaa, voisiko Obama saada edes ilmaiskuille sotiin väsyneen kongressin tuen. Syyria-tapauksen toistuminen Irakin kohdalla olisi taas poliittinen tappio.
Voiko Obama siis halutessaan ohittaa kongressin?
Siitä huolimatta, että Irakin sota loppui Obaman mukaan virallisesti jo liki kaksi ja puoli vuotta sitten, ei yli kymmenen vuotta vanhaa lakia, jolla päätettiin hyökkäyksestä Saddam Husseinin Irakiin, ole kumottu.
Valkoisen talon virallinen kanta on ollut jo pitkään, että syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkimainingeissa vuonna 2002 säädetty laki tulisi kaataa. Näin ei ole kuitenkaan tehty.
Viimeisin yritys tapahtui vuoden 2011 lopussa. Tuolloin senaatti kaatoi Rand Paulin muutosehdotuksen äänivyöryllä. Huhujen mukaan Valkoinen talo vastusti kulisseissa lain kumoamista.
Edustajainhuoneen demokraattien johtaja Nancy Pelosi totesi keskiviikkona, että Obamalla on edelleen presidentti George W. Bushin hallinnolle alun perin annettu valtuutus käyttää voimakeinoja Irakissa.
Obaman todennäköisesti jakama tulkinta on varsin mielenkiintoinen.
2002 annetun lain nojalla aloitetun hyökkäyksen tarkoituksena oli kaataa Saddam Husseinin hallinto.
Laissa hyökkäyksen oikeutusta perustellaan muun muassa terrorismin uhalla, syyskuun 11. päivän iskuilla ja Saddamin hirmuteoilla. Samaa Irakia ei kuitenkaan enää ole, kuten ei ole Saddamiakaan.
Nyky-Irak on käytännössä sisällissodassa, jossa Yhdysvaltojen miljardeilla tukema hallinto taistelee ääri-islamilaisia militantteja vastaan – ja toistaiseksi häviää.
Saman lain soveltaminen molempiin tilanteisiin on vähintäänkin kyseenalaista. Se voi kuitenkin tulla eteen, jos ISIS-järjestön taistelijat alkavat uhata Etelä-Irakin öljykenttiä, eikä Obama näytä saavan kongressia voimankäytön taakse.
