”Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat ovat sellaisia, että ne viihtyvät kaikkialla maailmassa parhaiten suurissa kaupungeissa”, kirjoittavat Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä EVA:n äskettäin julkaisemassa pamfletissa Kaupunkien voitto.
Internetin aikakausi mahdollistaa periaatteessa etätyön ja myös tuotannon hajauttamisen. Silti kasvu näyttää keskittyvän muutamille suurimmille kaupunkiseuduille ja niiden välisille kasvukäytäville – ei vain Suomessa, vaan kaikkialla.
Työvoima, koulutus, uudet yritykset, tutkimus ja innovaatiot – myös maahanmuuttajat – keskittyvät suurille kaupunkiseuduille. Suomen 14 suurinta kaupunkiseutua ovat saaneet viiden viime vuoden aikana 157 000 uutta asukasta. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, suurimmat kaupunkiseudut kasvavat 470 000 asukkaalla seuraavien 15 vuoden kuluessa.
Vanhaan aikaan työntekijät muuttivat sinne, missä yritykset olivat. Tampereelle vaelsi maaseudulta työvoimaa puuvillatehtaisiin ja konepajoihin.
Digitalouden aikana yritykset hakeutuvat sinne, missä työntekijät haluavat asua. Finlaysonin tehdasalueella Tampereella toimii kymmeniä luovien alojen, IT-alojen ja palvelualojen yrityksiä ja siellä käy töissä enemmän ihmisiä kuin puuvillatehtaan aikana konsanaan.
”Mukavat kaupungit menestyvät”, Soininvaara ja Särelä toteavat tarkoittaen sitä, että vaikka tieto liikkuu bitteinä sekunneissa maailman ympäri, tuottavuus kasvaa eniten siellä, missä eri alojen osaajat kohtaavat ja viihtyvät.
Muuttoliiketutkija Timo Aro on laskenut, että Suomen kasvukäytävällä, eli Helsingin–Hämeenlinnan–Tampereen akselilla käy töissä yli 40 prosenttia koko maan työvoimasta. On tärkeä ymmärtää, että tämä johtuu talouden uudesta dynamiikasta. Tuottavuus syntyy osaamisen, kontaktien ja palvelujen yhteentörmäyksistä. Siihen kaupungit tarjoavat parhaat alustat.
Kaupunkien mahdollisuuksia luoda uutta kasvua on kiihdytettävä, ei kuihdutettava. Vetovoimaiset kaupunkiseudut luovat elinvoimaa myös ympäröivään maakuntaan.
Kun sote-uudistuksessa yliopistollisille sairaaloille annetaan erityinen rooli erikoissairaanhoidon keskuksina, tulisi myös suurimmille yliopistokaupungeille antaa vahva rooli Suomen kasvun ja innovaatioiden keskuksina. Se, millaisia kehitysympäristöjä yliopistojen, yritysten ja kaupunkien yhteistyönä rakentuu, on ratkaisevaa hallituksen kärkihankkeiden, kuten digitalouden, teollisen internetin, biotalouden ja cleantechin onnistumiselle.
Kaupungit ovat tulevaisuudessakin alueiden vetureita, kasvun kehtoja ja kiihdyttämöitä.
Kirjoittaja Anna-Kaisa Ikonen on Tampereen pormestari.
