Eduskuntavaalit lähestyvät, ja sen huomaa. Keskustelu vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoituksista on roihahtanut taas liekkiin.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sanoi eilen Ylelle, että eduskunnan lausumasta täsmentää tarvittaessa vanhuspalvelulakia on pidettävä kiinni.
Eilen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti tilastoja, joiden mukaan vaadittu 0,5:n hoitajasuhdeluku asiakasta kohden toteutuu 90 prosentissa toimintayksiköistä. THL:n ja Valviran mukaan tilanne on kehittynyt kuitenkin koko ajan parempaan suuntaan sitten vanhuspalvelulain voimaantulon 2013.
Tosiasia on silti se, ettei mitoutus toteudu jokaisessa yksikössä. Onko tämä ongelma? On, jos muistellaan, minkälaisia sanakäänteitä etenkin SDP:n suunnalta viime kuntavaalien alla käytettiin: jos yksikin hoitolaitos ei täytä suositusta, kirjaus lakiin tulee.
Alun perin silloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) oli vaatinut 0,7:n hoitajan suhdelukua ja saanut sittemmin SDP:n johdonkin innostumaan asiasta. Eduskunnan lausuma oli SDP:lle torjuntavoitto. Hoitolaitosten alimitoitukseen oli saatu ”nollatoleranssi”.
Kokoomuksessa oli vastustettu normiohjausta, mutta puolueessa jouduttiin lopulta suostumaan mutkikkaiden käänteiden jälkeen kompromissiin. Sen mukaan eduskunta edellyttää vanhuspalvelulain täsmentämistä, ellei hoitolaitoksissa ole saavutettu vuoden 2014 aikana suositusten mukaista 0,5:n minimiä.
Käsipareja tarvitaan kotihoitoon
Sittemmin vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksista ei ole ollut poliitikoilla intressiä muistuttaa turuilla ja toreilla. Hallitus julisti normitalkoot ja tavoitteensa kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi. Hallituksen pyrkimys siirtää entisestään painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon sai lisää konkretiaa alleen. Rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittiin, että hallitus leikkaa 300 miljoonalla eurolla vanhusten laitoshoidosta.
Keskustelu on kääntynyt laitoshoidosta kotihoitoon ja sen kehittämiseen. Kotona asuvilta vanhuksilta uupuu resursseja. Hoitavia käsipareja tarvittaisiin lisää – siis koteihin.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ei ollut lokakuussa 2013 silti valmis luopumaan vanhuspalvelulain täsmennyksestä, kun asiaa häneltä erikseen kysyin. Ministeri ei kuitenkaan tyrmännyt mahdollisuutta tarkastella asiaa uudelleen, jos hallituksessa on tähän tahtoa. Hän myönsi, että kyseessä olisi uusi velvoite, joka lisäisi myös merkittävästi kustannuksia.
– Totta kai tämä yleistilanne vaikuttaa siihen arvioon, miten voimme näistä kaikista tavoitteista pitää kiinni. Se on sitten koko hallituksen tehtävä arvio, itse en ryhdy peruuttamaan sellaisessa asiassa, joka kuitenkin omalle tontilleni kuuluu, Huovinen kommentoi asiaa tuolloin Verkkouutisille ja Nykypäivälle.
Eilen Huovisen sanavalinnat olivat astetta tiukemmat. Vaalit lähestyvät. Rehellistä olisi kuitenkin myöntää jo tässä vaiheessa, että henkilöstömitoitusten kirjaamiseen ei ole varaa eikä siinä ole mitään järkeä. Tavoitteista ja lupauksista on aiemminkin jouduttu tinkimään. Olisi reilua, että hallituspuolueet toteaisivat tämän yhdessä.
Kirjoittaja Satu Schauman on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.
