Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki ehdottaa yhteisesti mallinnetun mittarin käyttöönottoa yritysten jättämän työjalanjäljen seuraamiseksi.
– Työjalanjäljen tulisi kertoa, millaisin ehdoin ja muodoin organisaatio teettää ja ulkoistaa työtään. Yritykset raportoivat jo nyt selkeästi vero- ja hiilijalanjäljestään, työjalanjälki sopii hyvin laajentamaan raportointia yhteiskuntavastuusta, Luomanmäki kertoo.
Työjalanjäljessä arvioitaisiin työelämän perinteisempiä laadullisia tekijöitä kuten työntekijöiden tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja osaamisen kehittämistä.
– Vastuullinen työjalanjälki rakentaisi kestävästi hyvän työelämän perustaa. Tällainen työjalanjälki olisi myös oiva kilpailutekijä yrityksille ja organisaatioille, kun kilpailu työvoimasta kiristyy ja kuluttajien yhteiskuntavastuullisuus kasvaa, Luomanmäki arvioi.
Luomanmäki muistuttaa, että erilaiset työn teettämisen ja tekemisen tavat ovat räjähtämässä käsiin nopeammin kuin ehkä käsitämme. Osalle työelämän murros avaa hänen mukaansa upeita mahdollisuuksia, mutta varjopuolena syntyvät myös silpputyön markkinat.
– Työnantajat etsivät kuluja optimoiden joustoja esimerkiksi vuokratyöstä, nollatyösopimuksista, vastentahtoisesta osa-aikatyöstä, perusteettomista määräaikaisuuksista ja työtehtävien ulkoistusten myötä toimeksiantona teetettävästä työstä. Epätyypillisistä työsuhteista tulee vähitellen tyypillisiä työsuhteita, Luomanmäki arvioi.
Hänen mukaansa pahimmassa tapauksessa työmarkkinat jakautuvat kahtia vakituiseen ydintyövoimaan ja pätkäläisten puskurityövoimaan, joka vedetään esille suhdannevaihteluiden niin vaatiessa.
Luomanmäki puhui asiasta Helsingissä Akavan Erityisalojen seminaarissa perjantaina.
