– (Hallituksen) 75 prosentin työllisyys on erittäin kova tavoite, mutta se on saavutettava, jos hallitusohjelma halutaan toteuttaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Uudet työpaikat syntyvät nyt erityisesti keskisuuriin yrityksiin.
– Pienimmissä yrityksissä olisi paljon työpaikkapotentiaalia. Alle kymmenen työntekijän mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia yrityksistä. Siksi kannattaa keskittyä keinoihin, jotka tehoaisivat erityisesti pienyrityksissä, Pentikäinen sanoo.
Suomen Yrittäjien arvion taustalla on analyysi yritysten todellisesta työllistämistarpeesta. Yrittäjät arvioi, että sen ohjelma toisi pitkällä aikavälillä noin 40[nbsp]000 lisätyöpaikkaa.
Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettava
SY ehdottaa, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan ja lyhennetään. Lisäksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha muutetaan universaaliksi etuudeksi eli mahdolliseksi kaikille, jotka täyttävät työssäoloehdon. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskestoa lyhennettäisiin 50 päivällä. Nykyjärjestelmään verrattuna ensimmäisen kolmen kuukauden aikana päiväraha olisi viisi prosenttia nykyistä korkeampi. Kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen päiväraha laskisi viidellä prosentilla.
Uudistukset toisivat pitkällä aikavälillä noin 15[nbsp]000-17[nbsp]000 uutta työpaikkaa.
Sopimisen kiellot poistettava
– Paikallista sopimista on lisättävä. Siinä keskeistä on poistaa paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta järjestäytymättömiltä yrityksiltä, joita on noin 50[nbsp]000, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.
Nyt työnantajaliittoihin kuulumattomat eli järjestäytymättömät yritykset ovat lain nojalla heikommassa asemassa kuin järjestäytyneet yritykset. Jos työehtosopimuksessa on annettu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen työsopimuslain, vuosilomalain, työaikalain tai opintovapaalain säännöksistä, paikallinen sopimus voidaan tehdä vain järjestäytyneessä yrityksessä.
Muutoksen pitkän aikavälin työllisyyslisäys olisi noin 15[nbsp]000.
Työlainsäädäntöä joustavoitettava
Lisäksi koko työlainsäädäntöä on joustavoitettava muuttamalla pakottavia säännöksiä työpaikalla toisin sovittaviksi. Pitäisi mahdollistaa sopiminen esimerkiksi sunnuntaityö- ja ylityökorvauksesta sekä työntekijän takaisinottovelvollisuudesta.
Työvoimasta noin 11 prosenttia työskentelee säännöllisesti sunnuntaisin. Joillakin toimialoilla – erityisesti majoitus- ja ravitsemusalalla – mahdollisuus sopia sunnuntaityöstä toisin lisäisi työvoiman kysyntää.
Yksinomaan sunnuntaityöstä toisin sopimisen mahdollistaminen toisi noin 2[nbsp]000 uutta työpaikkaa.
Automaattinen työlupa Suomessa valmistuneille EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille
Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 20[nbsp]000 ulkomaista opiskelijaa, jotka suorittavat tutkinnon.
Automaattisen pysyvän työluvan antaminen tutkinnon suorittaneille EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille lisäisi työllisyyttä noin 500-1[nbsp]000 työntekijällä.
Oppisopimuksia lisättävä porrastamalla harjoittelupalkkoja vahvemmin
Oppisopimusten lisäämisellä voisi olla merkittävä työllisyysvaikutus. Uusia oppisopimuksia solmitaan vuosittain 50[nbsp]000-60[nbsp]000. Määrä on pysynyt kohtuullisen vakiona viime vuodet. Suuri osa oppisopimuksista johtaa työllistymiseen. Sekä Suomen Yrittäjien että
Keskuskauppakamarin selvityksistä käy ilmi, että yritykset olisivat halukkaita solmimaan enemmän oppisopimuksia, jos palkkauskäytäntö olisi joustavampi.
Esimerkiksi 10[nbsp]000 uuden oppisopimuksen voidaan arvioida johtavan työllisyyden nousuun 3[nbsp]000-5[nbsp]000 työpaikalla.
Sosiaaliturvaa uudistettava
Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen keino parantaa työllisyyttä olisi uudistaa sosiaaliturvaa. Tarvitaan uudistus, joka johtaa siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Yrittäjät kohtaavat liian usein tilanteen, jossa työtä tarjotaan, mutta mahdollinen vastaanottaja ei halua ottaa sitä vastaan, koska taloudellinen kannustin on liian pieni tai se puuttuu.
Kun järjestelmä uusitaan, yhä useampi nyt työvoiman ulkopuolella oleva siirtyy työvoiman piiriin eli työlliseksi tai työttömäksi. Nyt työvoiman ulkopuolella on lähes puoli miljoonaa työikäistä.
Vaikka he olisivat aluksi työttöminä, todennäköisyys työllistymiselle on kuitenkin suuri varsinkin, kun työttömyysturvajärjestelmä myös uudistetaan. Työn tarjonta siis kasvaisi. Tällä hetkellä yrityksen kärsivät työvoimapulasta, mikä hidastaa niiden kasvua.
– Tämän ohjelman toteuttaminen lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä noin 35[nbsp]000-40[nbsp]000:n työpaikan verran. Jos sosiaaliturvan uudistaminen toteutettaisiin riittävän kunnianhimoisesti, voisi työllisyyden nousu olla merkittävästi suurempaa, pääekonomisti Mika Kuismanen summaa.
