– Ei tarvitse ihmetellä, miksi meillä Suomessa on lähes maailman jäykin palkanmuodostus ja alhainen työllisyysaste, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa Twitterissä.
Hän viittaa SAK:n ja STTK:n tyrmäykseen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin esittämälle paikallisen sopimisen kokeilulle.
– Ay-johtajat eivät halua antaa työntekijöille sopimisen vapautta. Näillä eväillä ei toivuta koronakriisistä, Pentikäinen sanoo.
Yrittäjäjärjestöt esittävät, että hallitus ryhtyisi syksyn budjettiriihessä kolmevuotiseen paikallisen sopimisen kokeiluun. Esityksen sisältö löytyy lyhyesti esimerkiksi tästä Aamulehden jutusta.
Järjestöjen mallissa työehtosopimuksen määräyksistä voitaisiin poiketa työnantajan ja työntekijöiden välisellä sopimuksella. Sopimisen oikeus koskisi valtaosaa työehdoista, muun muassa palkkausta ja työaikoja. Mallissa voitaisiin myös sopia minimipalkasta.
Paikallisen sopimuksen voisi aina irtisanoa. Tällöin palattaisiin TES:n käyttöön. Jos paikallista sopimista ei haluta käyttää, sovellettaisiin työpaikalla TES:iä. Paikallisen sopimisen oikeus koskisi sekä järjestäytymättömiä että järjestäytyneitä yrityksiä.
TES:it olisivat siis käytännössä aina perälautana, eivätkä yritykset pääsisi sanelemaan työehtoja työntekijöille.
Neuvotteluita työntekijöiden puolesta kävisi liiton valtuuttama luottamushenkilö tai valittu edustaja, jonka ei ole pakko kuulua liittoon.
Palkansaajakeskusjärjestöille ajatus kokeilusta ei kuitenkaan kelpaa. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tyrmäävät esityksen tässä Kalevassa julkaistussa Lännen Median jutussa.
Eloranta viittaa hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että paikallista sopimista edistetään työehtosopimuksen kautta.
Antti Palola taas toteaa, että ”avaus ei muuta millään lailla suhtautumistamme”. Hänen mukaansa yrittäjien esitys on ”kesän uutisperhonen, joka tulee ja menee”.
Perusteena koronakriisi
Mikael Pentikäinen totesi perjantaina Suomen Yrittäjien sivuilla julkaistussa artikkelissa kokeilun osoittavan, ettei taivas putoaisi kenenkään niskaan, vaikka paikallista sopimista sovellettaisiinkin.
– Meillä on saman työehtosopimuksen piirissä yrityksiä, jotka ovat menettäneet lähes koko myyntinsä, ja yrityksiä, jotka kasvavat. Nämä yritykset joutuvat noudattamaan samaa tessiä, pääsemättä neuvottelemaan toisin. On selvää, että pitäisi olla mahdollisuus sopia toisin eli avata työehtosopimus yritys- tai työpaikkakohtaisesti, Pentikäinen perusteli.
Hän soimasi liittoja siitä, että päättyneellä TES-kierroksella oltiin koronakriisissä ”aivan väärällä hehtaarilla”.
– TES-kierroksen yleislinja heikentää nopeasti Suomen kilpailukykyä, jota on viime vuodet kivulla rakennettu. Tämä on tuskallista vientiyrityksille, joiden pitäisi kilpailla sellaisten yritysten kanssa, joilla on paljon joustavampi järjestelmä kotimaassaan. Osalle yrityksiä työn hinnan nousu voi olla valtava ongelma ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen.
Euroopan komissio on arvioinut, että Suomessa työn hinta nousee tänä ja ensi vuonna viisi prosenttia, kun euroalueella se nousee 1,5 prosenttia.
Ei tarvitse ihmetellä, miksi meillä Suomessa on lähes maailman jäykin palkanmuodostus ja alhainen työllisyysaste. Ay-johtajat eivät halua antaa työntekijöille sopimisen vapautta. Näillä eväillä ei toivuta koronakriisistä. #yrittäjät https://t.co/77PcWUXyHO
— Mikael Pentikäinen (@jmpentikainen) June 26, 2020
