Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemien tietojen mukaan konkursseja on pantu tänä vuonna vireille viimevuotista vähemmän kaikilla päätoimialoilla.
Ylen mukaan konkurssien vähentyminen johtuu lakimuutoksesta, jolla on haittavaikutuksensa.
Hallitus päätti muuttaa konkurssilakia väliaikaisesti niin, että velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitettiin.
Laki astui voimaan vappuna. Sen myötä velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena.
– Jos velallinen ei ole viikon kuluessa konkurssiuhkaisesta maksukehoituksesta maksanut erääntynyttä velkaa, velkojalla on ollut peruste hakea yritys konkurssiin. Tämä peruste, jolla yleisimmin on konkurssihakemuksia perusteltu, poistettiin väliaikaisesti. Nyt maksukyvyttömyyden osoittaminen on tullut velkojille paljon vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja siksi niitä konkursseja ei ole niin paljon haettu, sanoo konkurssiasiamies Helena Kontkanen Ylelle.
Hänen mukaansa väliaikaislaki lienee ollut suoranainen vaikuttaja vähäisiin konkurssilukuihin.
Lokakuun lopussa umpeutuvaa lakimuutosta aiotaan nyt jatkaa tammikuun loppuun saakka, mutta ei enää eduskunnan kannan mukaan sen jälkeen. Lainmuutoksen tavoitteena on ollut varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko johtuu koronaviruspandemiasta.
Kontkasen mukaan tarkoitus on ollut hyvä, mutta konkurssihakemusten vähyys ja jääminen selvästi alle normaalin tason kielii siitä, että markkinoilla on nyt myös paljon kannattamattomia ja maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka normaalisti olisi asetettu konkurssiin.
– Nyt konkurssihakemuksia on tullut vähän eli patoumaa on kertynyt jo normaalitilanteeseenkin nähden. Lisäksi yrityksillä on ollut koronan takia ylipäätäänkin vaikeaa. Kun lakimuutoksen voimassaoloaika päättyy tammikuussa, niin kyllä sieltä on vähintään satoja ellei tuhansia konkurssihakemuksia tulossa, Kontkanen sanoo.
