Verkkouutiset

WWF:n lihaväitteissä on iso virhe

BLOGI

Kirjoittajan mukaan kuluttajille on luotu tietoa, joka ei ole totta.
Hannu Koivisto
Hannu Koivisto
Hannu Koivisto on vapaa toimittaja Kurikasta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ylen uutisoinnissa Ruotsin WWF tarjoilee lihaoppaassaan ruotsalaisille kuluttajille punaisia mörköhymiöitä suomalaiselle lihalle https://yle.fi/uutiset/3-11056551. Kuluttajien päätösten tueksi on luotu tietoa, joka ei ole totta. Suomen WWF on samoilla epätotuuden linjoilla, painottaen hiukan eri asioita.

Järjestö yrittää löytää suurimpia puutteita muun muassa suomalaisen lihatuotannon luonnon monimuotoisuudessa ja eläinten hyvinvoinnissa.

Väite, että luonnon monimuotoisuudessa Ruotsi on Suomea edellä, on outo.

Sianlihan tuotanto Ruotsissa on keskittynyt Skooneen ja Itä-Götanmaalle, aakeelle laakeelle, missä ei ole metsää käytännössä ollenkaan.

Suomalainen sika tuotetaan ympäristössä, jossa metsäpinta-ala on vähintään 50 prosenttia. Ilmajoella suuressa sikapitäjässä, metsän osuus maa-alasta on 45 prosenttia.

Ruotsin WWF:llä on kuulemma eri kriteerit ja painotukset, kuin Suomen WWF:llä — siltä vaikuttaa, jos nähdään, että Ruotsissa luonnon monimuotoisuus on Suomea edellä.

Soijasta on tullut suuri kysymys lihatuotannossa. Järjestöjen jakama tieto, että nauta syö Suomessa soijaa, on iso valhe. Suomessa naudanlihan tuotanto perustuu pitkälti lypsykarjaan ja nurmiruokintaan.

Soija ei kuulu suomalaisen lehmän pötsiin, satakertaan, verkkomahaan eikä juoksutusmahaan.

Väite, että suomalainen sika söisi sertifioimatonta soijaa, ei pidä ollenkaan paikkansa. Suomessa on miljoona sikaa, joista suurin osa on lihasikoja. Lihasika ei syö soijaa, vaan teollisuuden sivutuotetta OVR:ää, ohravalkuisrehua ja kotoisia valkuaiskasveja. Osalle emakoita saa soijaa, mutta vain ne, joiden ruokintalaitteisiin ei OVR sovi.

Pikkuporsaiden ruokintaan kuuluu hiukan soijaa, mutta vaihtoehtoja kehitellään. Jokainen, joka on (a)siantuntija, tietää, kuinka vähän pikkuporsaan mahaan mahtuu ruokaa.

Jos annetaan kuva, että sika ja nauta syövät soijaa, ollaan kapealta totuuden polulta sivussa. Broileri syö 11 prosenttia ravinnostaan soijaa. WWF väittää, että broileri syö lihakiloa kohti kilon soijaa.

Totuus on 300 grammaa.

Väite, että suomalaiselle kotieläimelle syötetty soija ei ole sertifioitua, on sekin täysin väärä. Suomessa käytettävä soija on sertifioitua, mutta ei WWF:n sertifioimaa, vaan Tonavan soijaa ja kanadalaista. Kanadassa ja Tonavan liepeillä ei tuhota sademetsiä soijan alta. En tiedä tarkkaan, miten on WWF:n sertifioiman soijan laita.

Yhdessä asiassa Ruotsi on kuluttajien näkökulmasta edellä: Suomessa ei vielä ole vapaaporsituspakkoa. Tosin elintarvikeketju on menemässä koko ajan siihen suuntaan, alan vapaaehtoisin toimin.

Ongelmana on vain se, että sen investointina keskikokoiselle 250 emakon emakkosikalalle 100 000 – 200 000 euroa.  Investoinnin kattamiseksi tarvitaan yhden sikatuottajan näkemyksen mukaan 20 senttiä lisää tuottajahintaa lihakilolle. Tämä ei ole kuluttajan kukkarossa suuri kevennys Porsitushäkkiä voisi ajatella toisestakin kulmasta: porsivia emakkoja on kaksi prosenttia kaikista suomalaisista sioista.

Jos tehdään liian kovia vaatimuksia aikana, jolloin tuottajat ovat muutenkin ahtaalla, joudumme Ruotsin tielle. Ruotsissa on sianlihan omavaraisuus pudonnut 50 prosenttiin. Puolet Ruotsissa syödystä sianlihasta tuodaan siis muista maista. Mutta jos WWF ohjaa ruotsalaisia kuluttajia käyttämään jotain muuta, kuin suomalaista lihaa, mikä on vaihtoehto?

YK:n elintarvike- jaa maatalousjärjestä FAO:n raportti kertoo, että atrialaisen sian hiilijalanjälki on kansainvälistä keskiarvoa 40 prosenttia pienempi, samoin broilerilla. Naudanlihantuotannon hiilijalanjälki on suomessa 70 prosenttia pienempi, kuin kansainvälinen keskiarvo.

WWF ei puhu mitään suomalaisen ruuan bioturvasta, taudittomuudesta. Eikä paljon muistakaan kuluttajalle tärkeistä kriteereistä. Järjestö ei halua kuunnella suomalaisia tutkimuksia, vaan nojaa globaaleihin tietoihin, jotka eivät pidä Suomen kohdalla läheskään aina paikkaansa. Esimerkiksi suomalaista nautaa rinnastetaan brasilialaiseen, mikä on täysin väärin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)