X
SULJE MAINOS
Kaja Kallas.

Viron pääministeri VU:lle: Sotilaallinen tilannekuvamme on yhteinen

Suomen ja Viron kannattaisi Kaja Kallaksen mielestä keskustella puolustusyhteistyön tiivistämisestä.

Koko maailmaa viimeisten parin vuoden ajan riepotellut koronaviruspandemia on merkinnyt poikkeuksellisia aikoja myös Virolle ja Suomelle. Vaikka terveysturvallisuuden nimissä asetetut matkustusrajoitukset ennättivät luoda tilapäistä kitkaa, maidemme väliset suhteet ovat olleet pääministeri Kaja Kallaksen mukaan kaiken aikaa hyvät ja ovat sitä edelleen.

– Pandemia on aiheuttanut jännitteitä meillä, kuten kaikissa yhteiskunnissa. Se on ymmärrettävää, sillä ihmiset ovat olleet väsyneitä, he ovat kaivanneet takaisin normaaliin elämään, Viron hallitusta tammikuusta 2021 alkaen luotsannut Kaja Kallas sanoo Verkkouutisille.

Nyt näkymät ovat hänen mukaansa valoisat jälleen. Maiden talouskasvu kulkee käsi kädessä. Kun Viron tärkeimmällä vienti- ja tuontikumppanilla Suomella menee hyvin, Virollakin menee hyvin.

– Yhteistyömme on äärimmäisen tiivistä jo nyt, mutta sen lisäämiselle on silti edelleen tilaa kaikilla mahdollisilla osa-alueilla, hän toteaa.

Digitaalisten palveluiden kehittämisessä potentiaali voisi hänen mielestään olla erityisen merkittävä.

– Me pohjoiset maat – Suomi ja Viro varsinkin – olemme valmiita etenemään digitaalisissa ratkaisuissa useimpia muita yhteiskuntia nopeammin. Voisimmeko me muodostaa eräänlaisen EU:n Silicon Valleyn, jossa asioita tehdään oikeasti ja eteenpäin katsoen, esikuvana muulle Euroopalle? Se, mikä toimii pienemmässä mittakaavassa, voisi hyvin toimia myös suuremmassa, Kallas visioi.

Kohti tiiviimpää turvayhteistyötä

Voisiko Suomen ja Viron yhteistyö tiivistyä myös Itämeren turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä? Suomen valtioneuvoston tuoreessa puolustuspoliittisessa selonteossa esitetty arvio, jonka mukaan toimintaympäristömme säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana, näyttäisi tarjoavan sille ainakin jonkinlaisen lähtökohdan.

– Jaamme saman tilannekuvan Itämeren alueen turvallisuudesta, pääministeri Kallas sanoo.

Myös maidemme turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa on hänen mukaansa paljon yhteistä ja puolustusjärjestelmiemme peruspilarit ovat monessa suhteessa samankaltaiset: asevelvollisuus, koulutettu reservi, vapaaehtoinen maanpuolustustyö.

– Vaikka Viro kuuluu Natoon, mutta Suomi ei, tiedämme molemmat, että puolustukseen on panostettava. Se on asia, jonka historia on meille molemmille opettanut. Viron osalta se ei tarkoita vain vahvaa omaa puolustusta, vaan myös Naton yhteistä puolustusta omamme tukena, hän toteaa.

Nato-jäsenyyteensä Viron suhtautuu tunnetusti vakavasti. Jos sitoutumista mitataan taloudellisena panostuksena, maan puolustusmenojen yli 2,3 prosentin bkt-taso puhunee puolestaan.

Kyberpuolustus on nousemassa yhä tärkeämmäksi puolustuksen komponentiksi, ja siinä yhteistyön tiivistäminen tuntuisi Kallaksen mielestä erityisen luontevalta.

– Meillä molemmillahan on siinä korkeatasoista osaamista, ja jos jaamme sitä toinen toisillemme, tulemme entistä vahvemmiksi.

Yhteisiä intressejä

Baltian maat käyvät Kallaksen mukaan parhaillaan keskustelua tavoista, joilla ne voisivat tiivistää keskinäistä puolustusyhteistyötään. Pohdittavana on esimerkiksi se, voisivatko jotkin sotilaallisista suorituskyvyistä olla yhteisiä.

– Vastaavaa keskustelua voisi olla hyödyllistä käydä myös Suomen kanssa. Asiassa on toki Nato-ulottuvuutensa, mutta tuskinpa keskustelusta haittaakaan olisi. Kenties löytäisimme tapoja tehdä yhteistyötä nykyistä tiiviimmin, hän sanoo.

Yhteistä intressejä voi Kallaksen mukaan liittyä esimerkiksi puolustusvälinehankintoihin, mistä Etelä-Koreasta hankitut K9-panssarihaupitsit ovat tuore ja rohkaiseva esimerkki. Myös teollisessa yhteistyössä saattaisi avautua yhteisiä kehitysnäkymiä, hän väläyttää.

Ei päällekkäisiä rakenteita

Keskusteluun EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventämisestä Kallas suhtautuu jossain määrin ristiriitaisin tuntein.

– Euroopan unionin jokaisen yksittäisen jäsenmaan lisäpanostus puolustukseen vahvistaa osaltaan koko Euroopan puolustusta. Kaikkien EU-maiden tulisi mielestäni kasvattaa puolustusmenojaan nykyisestä – kuuluivatpa ne Natoon tai eivät, hän sanoo.

Sen sijaan esille noussut ajatus EU:n asevoimille rakennettavasta yhteisestä mutta Natosta erillisestä komentojärjestelmästä on hänen mielestään erikoinen jo siksi, että yli 90 prosenttia EU:n kansalaisista elää Natoon kuuluvissa maissa.

– Koronapandemia on muistuttanut siitä, että kriisitilanteessa toimivaltasuhteiden on oltava yksiselitteiset ja kirkkaat. Vähintään yhtä tärkeää se olisi, jos kyseessä olisi sotilaallinen kriisi, hän toteaa.

– Jos meillä olisi sellaisessa tilanteessa päällekkäisiä rakenteita ja epäselviä käskyvaltasuhteita, se voisi johtaa kaaokseen. Sellaiseen turvallisuuteemme kohdistuvaan riskiin Euroopalla ei yksinkertaisesti ole varaa.

Teknouhat torjuttava ajoissa

Viimeaikaisissa puheenvuoroissaan useilla kansainvälisillä foorumeilla Kallas on esiintynyt voimakkaasti luotettavan yhdistettävyyden (trusted connectivity) puolesta.

Kyse on aloitteesta, jolla on niin poliittinen, taloudellinen kuin teknologinenkin näkökulmansa.

– Demokraattiset ja autoritaariset valtiot käyvät nyt keskinäistä kamppailua yhä moninaisemmin keinoin. Eräs alue, jolla tätä kamppailua käydään, ovat infrastruktuuri-investoinnit. En puhu vain fyysisestä infrasta, vaan myös digitaalisesta ulottuvuudesta, Kallas selittää.

– Jos emme kykene kontrolloimaan niitä, seuraukset maillemme ja demokraattisille järjestelmillemme voivat olla tuhoisia. Näemme yhä selvemmin, miten vaarallista esimerkiksi henkilötietojen ja muun informaation päätyminen vääriin käsiin voi olla.

– Keihin me voimme tässä suhteessa luottaa? Demokraattisten, samanmielisten valtioiden on äärimmäisen tärkeää kehittää yhteisiä standardeja, jotta kykenemme vastaamaan näihin haasteisiin ajoissa, hän toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt