Yhdysvaltain edustajainhuoneen käynnistämä tutkinta presidentti Donald Trumpin epäillyistä virkarikoksista on nostanut amerikkalaisissa kommenteissa pintaan joukon sitkeitä Ukrainaan liittyviä harhakäsityksiä. Niitä viljelee aktiivisesti myös Trump itse.
Wilson Center -ajatushautomon tutkija Nina Jankowicz oikaisee tuoreessa The Washington Post -sanomalehden artikkelissa viisi usein toistuvaa myyttiä.
”Krimin asukkaat haluavat niemimaan kuuluvan Venäjään”
”Kohteliaan vihreät miehet”, jotka myöhemmin osoittautuivat Venäjän asevoimien sotilaiksi, ottivat pian vuoden 2014 Sotšin olympialaisten jälkeen haltuunsa Ukrainalle kuuluvan Krimin avainkohteet. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin Venäjä järjesti alueella laittoman kansanäänestyksen ja väitti, että 97 prosenttia äänestäjistä oli kannattanut sen liittämistä Venäjän federaatioon.
Jopa presidentti Trump on useissa yhteyksissä kertonut kuulleensa, että Krimin asukkaat halusivat alueen olevan mieluummin osa Venäjää kuin Ukrainaa.
– Totuus siitä, mitä krimiläiset haluavat, ei ole yksioikoinen. Sekä YK että Etyj tuomitsivat maaliskuun 2014 kansanäänestyksen pätemättömäksi. Kreml on rajoittanut pääsyä niemimaalle sen liittämisestä lähtien, mikä tekee asukkaiden todellisten ajatusten arvioinnin vaikeaksi, Jankowicz toteaa.
– Se on myös kohdistanut toimia itsenäisiä medioita vastaan ja vanginnut ainakin 110 paikallista toimittajaa ja aktivistia. Useita Krimin tataarien johtajia, jotka pitävät niemimaata etnisen ryhmänsä ikiaikaisena kotina, on vangittujen joukossa, hän sanoo.
Venäläismiehityksen vastustajia on myös kadonnut, kidnapattu ja murhattu. YK:n ihmisoikeuskomissaarin tuoreen raportin mukaan Venäjän alueella toteuttamat ihmisoikeusrikkomukset ovat erittäin laajamittaisia.
– Lyhyesti sanoen Kremlin väite, jonka mukaan krimiläiset ”haluavat olla osa Venäjää”, perustuu vilpilliseen äänestykseen ja vastustuksen systemaattiseen tukahduttamiseen, Jankowicz kiteyttää.
”Ukraina käy sisällissotaa”
Donbassin alueella Itä-Ukrainassa yli viisi vuotta jatkunut sota on vaatinut jo enemmän kuin 13[nbsp]000 kuolonuhria.
– Krimin salamyhkäisen ja laittoman liittämisen lisäksi Kreml salaisesti rahoittaa, varustaa ja lähettää joukkoja Itä-Ukrainan separatisteille, Jankowicz muistuttaa.
– Venäjä käynnisti Donbassin sodan ja pitkittää sitä rahoituksen, raskaan aseistuksen, täydennysten ja joukkojen avulla. Kyse ei ole sisällissodasta, hän toteaa.
”Ukraina on toivottoman korruptoitunut”
Kun vuoden 2014 vallankumouksesta ja venäjämielisen presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämisestä on kulunut runsaat viisi vuotta, korruptio on Jankowiczin mukaan yhä Ukrainan uudistusten keskeinen haaste.
Tilanteen luonnehtiminen toivottomaksi, kuten esimerkiksi presidentti Trump on tehnyt, ei hänen mukaansa kuitenkaan ole perusteltua, sillä useita merkittäviä korruptionvastaisia uudistuksia on jo tehty, ja niiden tahti näyttää presidentti Volodymyr Zelenskyin sekä uuden hallituksen ja parlamentin johdolla vain kiihtyvän.
– Ukrainalla on vielä pitkä taival kuljettavanaan – erityisesti sen tuomioistuinlaitos vaatii isoa reformia – mutta Janukovytšin korruptoituneen hallinnon hylkäämisen jälkeen tapahtuneesta edistyksestä ei voi erehtyä, Jankowicz arvioi.
”Joe Biden lobbasi ukrainalaissyyttäjän erottamisen puolesta poikansa suojaamiseksi”
Muun muassa Trump ja hänen asianajajansa Rudy Giuliani ovat ilman todisteita väittäneet, että demokraattien esivaaliehdokas Joe Biden olisi varapresidenttiaikanaan painostanut Ukrainan presidenttiä erottamaan syyttäjän, joka oli selvittämässä Bidenin poikaan liittyviä väärinkäytösepäilyjä.
Syyttäjä Viktor Shokin oli kuitenkin tosiasiassa toiminut tulppana korruptionvastaiselle taistelulle Ukrainassa, ja hänen epäpätevyydestään vallitsi laaja yksimielisyys sekä kansainvälisten että ukrainalaisten tarkkailijoiden keskuudessa.
– Lobbaamalla Shokinin erottamisen puolesta Biden pikemminkin lisäsi kuin vähensi poikansa toimiin kohdistuvaa tarkastelua. Hän painosti Ukrainaa kitkemään korruptiota, ei edistämään sitä, Jankowicz sanoo.
”Ukraina on englanniksi the Ukraine”
Trump ja Giuliani viittaavat usein Ukrainaan käyttäen määräistä artikkelia ”the”.
– Latautunut määräinen artikkeli juontuu perinteisestä käännösvalinnasta, jolla on geopoliittisia heijastuksia. Venäjän kielessä sana Ukraina tarkoittaa rajamaata ja sen kanssa käytetään prepositiota ”na”. On halventavaa sanoa venäjäksi ”na Ukraini”, kun puhutaan suvereenista valtiosta – samaan tapaan kuin sanottaisiin ”korvessa”, Jankowicz sanoo.
– Siihen sisältyy ajatus, että Ukraina ei ole itsenäinen valtio, vaan pelkkä ”rajamaa” jossain Venäjän reunalla, hän toteaa.
