X
SULJE MAINOS
Vesipuhveleita Sri Lankassa. Eleleleven Wikimedia Commons CC BY-SA 2.0

Vihreiden kansanedustaja haluaa Suomeen vesipuhveleita

Puolueen varapuheenjohtaja jätti asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Vihreiden kansanedustajan ja varapuheenjohtajan Hanna Holopaisen kysymyksen otsikko on ”vesipuhvelien käyttämisestä maidontuotantoon ja kosteikkojen hoitoon Suomessa”.

– Vesipuhveli, englanniksi water buffalo, tuo yleisimmin suomalaiselle mieleen vaarallisen, suuren nautaeläimen. Tämä ensimmäinen mielikuva on afrikan vesipuhveli, syncerus caffer, joka on vaarallinen ja harvinainen savannin villieläin. Sen sijaan kesy vesipuhveli, bubalus bubalis, on ihmisen kanssa yli 5 000 vuotta maatalouskäytössä elänyt nautaeläin, Hanna Holopainen selvittää.

Bubalus bubalis on maatalouskäytössä oleva laji, vaikka siitä on villikin kantamuoto bubalus arnee. Holopaisen mukaan jopa kymmenen prosenttia maailman elintarvikkeena käytetystä maidosta on vesipuhvelin maitoa ja Aasiassa vesipuhveleita on maatalouskäytössä määrällisesti enemmän kuin Euroopan alueella on nautoja yhteensä.

Suomessa ensimmäiset vesipuhvelit ovat olleet Kangasniemellä lypsytilalla vuodesta 2018. Tilan meijerissä tuotetaan vesipuhvelinmaidosta mozzarellaa ja muita erikoisjuustoja.

– Suomalaisessa eläinsuojeluasetuksessa vesipuhveli (bubalus bubalus) on kuitenkin määritelty tarhattavaksi eläimeksi ja rinnastettu muun muassa rämemajavaan, saksanhirveen sekä amerikanbiisoniin (bison bison). Lisäksi Suomen nautaeläinpalkkioasetuksessa, joka on tullut voimaan tänä vuonna 2021, vesipuhveli ei ole mukana tuettavissa nautaelämissä edes tarhattavien eläinten osalta kuten biisoni, joka on luokiteltu samaan kategoriaan voimassa olevassa eläinsuojelulaissa, Holopainen valittelee.

– Kokonaisuutena suomalainen eläinsuojelulainsäädäntö määrittelee nyt maidontuotantoon jalostetun kesyn vesipuhvelin lajina täysin eri tavalla kuin mikään muu EU-maa. Tämä asettaa suomalaisen viljelijän EU:sta katsoen kummalliseen valoon: ensinnäkin suomalainen maatilallinen asetetaan eriarvoiseksi yrittäjyydessään rajaamalla vesipuhveli pois nautaeläinpalkkioista, maidontuotannosta ja alun perin myös lihantuotannosta. Toiseksi nyt lainsäätäjän kannanotto on, että niin nykyisen kuin tulevan eläinsuojelulain perusteella suomalainen karjatilallinen ei onnistu lypsämään vesipuhvelia siten, että eläin voi hyvin.

Kansanedustajan mielestä ”Suomessa vesipuhveli tulisi kuitenkin nähdä uutena mahdollisuutena ympäristöystävälliselle maatalousyrittämiselle järvien pirstomassa maassamme. Vesipuhveli toimii luonnollisena raivaajana umpeenkasvaneille kosteille joutomaille ja järvenpohjukoille; avoin vesistö lisää paikallista luonnon monimuotoisuutta ja samalla sivutuotteena tulee maatilayrittäjälle niin maitoa kuin lihaa, josta voidaan jalostaa kotimaisia erikoistuotteita”.

Hanna Holopaisen varsinainen kysymys on ”mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vesipuhveleita voidaan käyttää maidontuotantoon ja kosteikkojen hoitoon myös Suomessa kuten muuallakin maailmassa”.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt