EU-maiden johtajien sopima unionin elvytyspaketti sisältää useita ongelmia, arvioi Helsingin yliopiston työelämäprofessori, ekonomisti Vesa Vihriälä.
– Iso periaattellinen kysymys on, että nyt EU ryhtyy velkaantumaan ensimmäisen kerran merkittävästi itse. Aikaisemmin tämän on katsottu olevan mahdotonta perussopimuksen nojalla, Vihriälä sanoi Ylen Ykkösaamussa.
EU-maiden johtajat pääsivät tiistaiaamuna sopuun 750 miljardin euron suuruisesta elpymispaketista ja EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä. Elpymisrahastossa vastikkeettomien tukien osuus on yhteensä 390 miljardia euroa. Lainojen osuus on 360 miljardia euroa.
Vihriälän mukaan perussopimusta on tulkittu uudestaan, eikä sen yhteydessä ole käyty poliittista keskustelua sen vaikutuksista.
– Ajanmittaan se tulee merkitsemään sitä, että finanssipolitiikan työnjako EU-tason ja kansallisten jäsenvaltioiden välillä tulee muuttumaan. Tämä olisi vaatinut periaatteellisemman keskustelun siitä, minkälaiseen unioniin tässä suhteessa halutaan mennä.
Vihriälän mielestä toinen ongelma on velkavälitteistä tukea saavien maiden rahankäytön valvonta.
– Kuinka tarkkaan kohteita valvotaan ja ennen kaikkea liittyykö siihen mitään ehdollisuutta, jolla varmistetaan, että nyt maat, jotka tukea saavat, kehittävät talouttaan niin, että jatkossa heidän ei tällaisen tuen piiriin tarvitse tulla.
Hän kuitenkin korostaa, että EU:n on toimittava yhtenäisesti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja tuettava suoraan maita, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa koronan takia. Pelkkä lainan antaminen merkitsisi näiden maiden lisävelkaantumista.
– Hyväksyn tämän periaatteen, että osa tästä tuesta, jota nyt kohdistetaan jäsenmaille, on suoraa tukea, koska se on tehokkaampaa ja se on osa sitä solidaarisuutta, mitä meillä EU-jäsenmaiden kesken tarvitaan.
