Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan tässä taantumassa rahapolitiikan mahdollisuudet tukea kasvua ovat minimaaliset, sillä korkotaso on jo nolla.
– Jos halutaan kysyntätukea järjestää, se on pakko tehdä finanssipolitiikalla, Vihriälä totesi eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa perjantaina.
Kuulemisen tavoitteena oli valiokunnan puheenjohtajan Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan arvioida EU:n kriisinhoidon ja rahoitusjärjestelyiden kokonaisuutta ja niiden merkitystä yhteisvastuulle.
Vihriälän mielestä Euroopassa ei ole poliittisessa mielessä sellaista yhteenkuuluvaisuutta, että oltaisiin valmiita siirtämään iso osa finanssipoliittista päätöksentekoa euroalueen tai EU:n tasolle.
Hän kuitenkin kertoi uskovansa, että kehittämällä eurokriisin jälkeen luotuja instituutiota taitavasti ja määrätietoisesti voidaan pärjätä ottamatta isoa askelta merkittävästi isompaan yhteiseen budjettiin ja toimivaltoihin EU-tasolla.
Tähän hänen mielestään välttämättä kuuluu aito solidaarisuus jäsenmaiden kesken ja sen toteuttaminen avoimella, reilulla tavalla.
– Nyt kun tämä epidemia on iskenyt joihinkin maihin paljon ankarammin kuin toisiin ja se on selvästi talouden ulkopuolelta tullut shokki riippumatta siitä, minkälaista talouspolitiikkaa jäsenmaat ovat harjoittaneet, se on asia, jossa meidän kaikkien on kannettava yhteistä vastuuta, Vihriälä painotti.
Hän muistutti, että jos epidemiaa ei saada yhdessä maassa hallintaan, se vaikeuttaa muidenkin asioiden hoitamista.
– Yhtälailla rahoitusvakaus on julkishyödyke euroalueella. Jos rahoitusvakaus menee, syntyy iso finanssikriisi, niin me kaikki kärsimme siitä, hän huomautti.
Vihriälän mielestä yhteinen intressi olisi hoitaa asioita avoimesti ja selkeästi ja niin pitkälle kuin mahdollista EU:n budjetin kautta.
– Ainakin tilapäisesti budjetin täytyisi nousta kaksinkertaiseksi joiksikin vuosiksi, jotta me voimme hoitaa kaikki yhteisesti tärkeät asiat, hän totesi.
Tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa riitä vielä huolehtimaan jäsenmaiden kaikista rahoitustarpeista. Ei varsinkaan sitten, kun jäsenmaiden täytyy ryhtyä tukemaan talouskasvua finanssipolitiikalla.
– Tähän en oikeastaan näe muuta mitään hyvää ratkaisua kuin sen, että me tingimme keskuspankin valtiorahoituskiellosta jollakin tavalla, hän sanoi.
Hänen mielestään se on jopa tehtävissä niin, että EKP:n itsenäisyyttä ei loukata eikä vaaranneta inflaatiokehitystä pidemmällä aikavälillä.
– Tällä tavalla me voisimme tehdä mahdolliseksi sen, että kaikki jäsenmaat mukaan lukien ne, joilla on suurimpia rahoitusvaikeuksia ja jotka ovat velkaantuneita, voisivat jossain määrin harjoittaa sitä elvytyspolitiikkaa, jota tarvitaan, Vihriälä arvioi.
