Presidentti Vladimir Putinin tavoitteena on professori Andrew A. Michtan mukaan koota uudelleen yhteen Venäjän imperiumin ytimen jo 1700-luvulla muodostaneet etniset ryhmät eli suurvenäläiset (venäläiset), pikkuvenäläiset (ukrainalaiset) sekä valkovenäläiset. Kun Ukraina on palautettu Venäjän hallintaan, Venäjällä on jälleen mahdollisuus olla imperiumi, Putin järkeilee.
– Muussa tapauksessa sen olisi sopeuduttava muuttumaan normaaliksi kansallisvaltioksi. Avainkysymys onkin, tuleeko Venäjästä jälleen hallitseva valta Euroopassa vai euraasialainen kansallisvaltio, joka kykenisi mieltämään itsensä moderniksi, ei-imperialistiseksi suurvallaksi, Michta sanoo ranskalaislehti Le Figarolle antamassaan haastattelussa.
Putin tähtää Michtan mukaan myös Euroopan nykyisen turvallisuusarkkitehtuurin purkamiseen. Hän ei halua olla tekemisissä Euroopan unionin tai Naton kanssa, vaan tahtoisi hoitaa asioita Saksan kanssa kahdenvälisesti, ja uskoo Nord Stream -kaasuputkien tekevän sen mahdolliseksi.
– Saksa sulkee tänä vuonna viimeisen ydinreaktorinsa, ja maakaasua pidetään välivaiheen energiana siirryttäessä kohti uusiutuvia energialähteitä. Kun Nord Stream 2 -kaasuputki otetaan käyttöön, Venäjästä tulee Euroopan tärkein energiantoimittaja ja Saksasta venäläisen kaasun pääjakelija, hän muistuttaa. Tämä antaa hänen mielestään Kremlille vaarallisen keinon vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen.
Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Perustavanlaatuinen virhe
Kun Vladimir Putin on kriisiyttänyt Venäjän ja lännen välit, jotkut kommentaattorit ovat jo kiiruhtaneet syyttämään siitä Natoa, jonka ei heidän mielestään olisi koskaan pitänyt laajentua itään. Tällaisessa ajattelussa on Michtan mukaan perustavanlaatuinen virhe.
– Itämeren ja Mustanmeren välisille maille puolueettomuus ei olisi koskaan taannut suvereniteettia. Tämä sai ne liittymään Natoon. Katsokaa Georgian ja Ukrainan tämänhetkistä tilannetta: Putin tietää varsin hyvin, että niin kauan kuin hän miehittää osia niiden alueista, ne eivät voi liittyä Natoon, koska liittouma voisi silloin ajautua sotaan Moskovaa vastaan, hän sanoo.
Myös väitteet siitä, että itälaajentuminen olisi heikentänyt Natoa, ovat Michtan mukaan hölynpölyä.
– Painottaisin, että niistä maista, jotka käyttävät kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja suhtautuvat vakavasti asevoimiinsa, pääosa on uusia jäseniä, kuten Puola, Baltian maat ja Romania. Vanha Eurooppa on sotilaallisesti heikentynyt, koska se on riisunut itseään aseista 30 vuoden ajan, hän toteaa.
