Koronaviruspandemia on pakottanut Viron, Latvian ja Liettuan samankaltaisiin rajoitustoimiin, joita toteuttavat useimmat muutkin eurooppalaiset valtiot Suomi mukaan lukien.
Presidentti Vladimir Putinin hallintoa myötäilevä Venäjän media pyrkii Atlantic Council -ajatushautomon yhteydessä toimivan tutkimusyksikön mukaan hyödyntämään poikkeusoloja lietsoakseen epävarmuutta maiden väestön keskuuteen.
Venäläisessä narratiivissa Baltian maita on tyypillisesti syytetty russofobiasta ja aggressiivisista aikeista Venäjää kohtaan. Pandemian myötä venäläismediassa painottuvat nyt Digital Forensic Research Lab -yksikön (DFRLab) mukaan nyt jutut, joissa väitetään koronaviruksen raunioittavan maiden taloudet ja nollaavan sen kehityksen, joka niissä on uudelleenitsenäistymisen jälkeen tapahtunut.
Pääosa yksikön analysoimista jutuista on julkaistu Baltiaan kohdistetuissa medioissa, kuten RuBaltic.ru- ja BaltNews -verkkosivustoilla.
– Yksi hallitsevimmista Kremliä myötäilevissä mediakanavissa kiertävistä narratiiveista väittää Itä-Euroopan maiden talouksien kokevan covid-19:n seurauksena vakavan iskun, josta ”Euroopan unionin itäiset periferia-alueet” eli Baltian maat kärsivät kaikkein eniten, DFRLab kertoo tuoreessa raportissaan.
”USA kääntää selkänsä”
Toisen narratiivin mukaan Venäjä lopettaa Baltian maiden kannalta elintärkeiksi väitetyt tavarakuljetusten kauttakulkumaksut järisyttävin seurauksin.
– Ensimmäiset, maaliskuun alkupuolella ilmestyneet artikkelit ilmoittivat Venäjän menettäneen kiinnostuksensa Baltian satamia kohtaan ja kääntävänsä rahtiliikenteensä muualle. 22. maaliskuuta pulpahti esiin artikkeleita, joissa väitettiin pandemian olevan lopullinen isku näiden satamien terveelle taloudelle, DFRLab kertoo.
Kolmas narratiivi vakuuttaa pandemian suuntaavan Baltian maiden taloudet takaisin kohti Venäjää.
– Jutuissa väitetään, että Euroopan unioni ei tee mitään Baltian alueen auttamiseksi. Sen seurauksena Baltian maiden olisi palattava pian Venäjän markkinoille siitä huolimatta, että niin tekemällä niiden on ”lakattava olemasta russofobisia”, DFRLab toteaa.
Viimeinen yksikön tunnistamista narratiiveista väittää Baltian maiden ajautuneen riitoihin Nato-liittolaistensa kanssa.
– Jotkin jutuista väittivät suhteiden Puolaan kiristyneen maan tiukkojen karanteenimääräysten vuoksi. Toiset jutuista käsittelivät suhteita Euroopan unioniin väittäen, että Bryssel on huolehtinut liian kauan ”uudesta Euroopasta” eikä tekisi enää uhrauksia Baltian maiden hyväksi, yksikkö raportoi.
Venäläiskanavat selittävät DFRLabin mukaan osana viimeksi mainittua narratiiviaan myös, että koronapandemian vuoksi Baltian maat ovat menettämässä niille strategisesti tärkeän USA:n tuen.
– Se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyysi Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta pandemiaan liittyvää humanitaarista apua, esitetään tässä narratiivissa osoituksena USA:n halusta valita yhteistyö Venäjän kanssa Baltian maiden tukemisen sijaan, DFRLab sanoo.
