Maailman nimekkäimpien Venäjä-asiantuntijoiden joukkoon lukeutuva professori Mark Galeotti arvioi venäläisten parhaillaan pohtivan maansa tulevaisuutta presidentti Vladimir Putinin pitkän valtakauden jälkeen. Putin on hänen mukaansa jo kadottanut mielenkiintonsa hallinnon yksityiskohtiin.
– Vaikutelmani on, että siinä on mies, joka on kyllästynyt ja väsynyt työhönsä. Hallinnon pienet yksityiskohdat eivät kiinnosta häntä enää, Mark Galeotti sanoo brittilehti The Guardianissa.
Vaikka Putin ehkä voisikin tavalla tai toisella pysyä vallassa myös nykyisen virkakautensa päättymisen jälkeen, Galeotti uskoo hänen mieluummin löytävän itselleen seuraajan jo ennen vuotta 2024 ja vetäytyvän sitten jonkinlaiseen maan isän rooliin.
– Historia ei nähdäkseni kuitenkaan ole Putinin puolella. Yleisesti ottaen Venäjän kansa ei halua olla jonkinlaisella aatteellisella ristiretkellä länttä vastaan, eikä sitä halua myöskään Venäjän eliitti.
Galeotti toimii tutkijana turvallisuus- ja puolustuskysymyksiin erikoistuneessa riippumattomassa RUSI-ajatushautomossa Lontoossa.
Laiska itsevaltias
Mielikuva Vladimir Putinista kaikkia lankoja käsissään pitelevänä johtajana on Mark Galeottin mielestä laajalti vakiintunut, mutta kaukana todellisuudesta.
– Edelleen vallitsee käsitys hänestä eräänlaisena James Bondin superpahiksena. Maailma ei ensinnäkään ole sellainen. Hänet voitaisiin sitä paitsi nähdä jonkinlaisena laiskana itsevaltiaana, joka istuu toimettomana ja antaa muiden esittää erilaisia omia suunnitelmiaan ja juoniaan, hän sanoo.
Siihen, että moni Venäjä-asiantuntija tulkitsee Putinia väärin, on Galeottin mukaan luonnollisia syitä.
– Yksi selitys on se, että on rauhoittavampaa ajatella yrittävänsä päästä jonkun tietyn henkilön pään sisälle kuin yrittää ymmärtää kaikkia niitä suuntia, joihin erilaiset toimijat voisivat Venäjän politiikkaa viedä. Toiseksi Putin itse on ruokkinut tätä erikoislaatuista myyttiä. Se on huvittavaa, sillä hän on monella tapaa jokseenkin mitäänsanomaton hahmo.
Neuvostoliiton kuolemaa
Presidentti Putinin toimintaa ohjaavat Galeottin mielestä ennen kaikkea tunteisiin perustuvat motiivit. Putin ajattelee hänen mukaansa omaa turvallisuuttaan, mutta vielä enemmän sitä perintöä, jonka hän aikanaan jättää.
– On silmiinpistävää, miten ankarasti hän yrittää rakentaa itselleen asemaa osana Venäjän historian suurta marssia. Kyse on myös taistelusta kunnioituksen saavuttamiseksi. Kerran toisensa jälkeen on nähty, miten Venäjä haluaa tulla kohdelluksi suurvaltana. Siinä onkin todellinen haaste, sillä millään objektiivisilla kriteereillä Venäjä ei ole suurvalta, Galeotti toteaa.
Vaikka nyky-Venäjällä on taakkanaan koko joukko Neuvostoliiton piirteitä, viime vuosikymmenten kuluessa tapahtuneet muutokset ovat olleet hänen mukaansa dramaattisia.
– Venäjä on hyvin selvästi siirtymäprosessissa. Se on liikkumassa – erittäin hitaasti toki – kohti läntistä mallia, jonka me tunnemme. Se, mitä näemme, ei siis olekaan uuden Venäjän kasvukipua vaan Neuvostoliiton kuolemantuskaa.
