Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan, SDP:n entisen kansanedustaja Joona Räsäsen mukaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä voidaan tulevaisuudessa ehkä joutua tarkastelemaan uudelleen.
Joona Räsänen kuvaa kuntien taloudellista tilannetta haastavaksi. Viime vuonna kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen, ja kuntien talousvaikeuksista on vahvoja viitteitä tänäkin vuonna. Yhteensä kuntatalouden tulojen ja menojen epäsuhdan arvioidaan valtion talousarvioesityksessä olevan yli kaksi miljardia euroa.
Joona Räsäsen mukaan onkin ”tietyllä tapaa vain pään pensaaseen laittamista, että tämä kuntien taloudellinen tilanne ratkeaisi vain valtionapuja nostamalla”.
– Kyllä valtion tasollakin joudutaan jossain välissä pohtimaan, että ovatko ne kaikki tehtävät ja velvoitteet tarkoituksenmukaisia siinä laajuudessa, jotka kunnilla todellisuudessa on. Sitten tullaan myös siihen, miten nämä muut rakenteelliset uudistukset hoidetaan, Räsänen sanoo Verkkouutisille.
Tulevien vuosien talousarviovalmistelussa kuntien on otettava huomioon myös uuden hallitusohjelman kirjaukset. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjauksia muun muassa muutoksista henkilöstömitoitukseen ja hoitotakuuseen sekä kirjaus oppivelvollisuuden laajentamisesta.
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja toivoo, että hallitus keskittyisi kevään kehysriihessä siihen, miten kuntatalouden osalta edetään kokonaisuutena. Hänen mukaansa kyse ei ole vain yksittäisistä palkkaratkaisuista, vaan siitä, miten kunnat pystyvät hoitamaan myös niille määrättyjä uusia lakisääteisiä tehtäviä.
Esimerkiksi hoitajamitoituksen osalta tulisi Räsäsen mukaan olla selvä tiekartta siitä, miten vuosi vuodelta mennään kohti haluttua 0,7:n hoitajan mitoitusta.
– Asiaa tuskin voidaan hoitaa siten, että kun maakunnat mahdollisesti aloittavat, niin voidaan jostain takataskusta repäistä tämä henkilöstötarve hetkessä. On ihan selvä asia, että jo matkan varrella tarvitaan lisärekrytointeja kuntiin, jotka näistä palveluista vastaavat. Siihen totta kai tarvitaan silloin myös ne rahat.
Veronkorotuksetkaan eivät enää pelasta
Monissa kunnissa ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa kuntien veropohja ja verokehityksen suunta ei välttämättä käänny, vaikka kunnallisveroprosenttia nostettaisiin.
Verkkouutiset uutisoi keskiviikkona Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta Halsuan kunnasta, jossa kunnallisveroa nostettiin vuodelle 2020 peräti 1,5 prosenttiyksikköä. Vaikka veroprosentti on Halsualla Suomen suurilukuisin peräti 23,50 prosentillaan, on kunnan toteutunut veroaste maan keskiarvoa pienempi. Tämä johtuu siitä, että kunnallisverosta tehdään nimittäin liuta vähennyksiä, jotka painottuvat pienituloisille kunnallisveron maksajille.
Joona Räsäsen mukaan joissakin kunnissa kunnallisveron korotus saattaa tulomielessä olla pian loppuun käytetty keino.
– Varmasti alkaa olemaan sellaisia kuntia, joissa aletaan olla kunnallisveron osalta kipurajoilla. Näissä kunnissa kunnallisveron nostaminen tuskin on toivottavaa eikä sillä välttämättä saavuteta niitä hyötyjä, mitä on aiemmin haettu, Räsänen sanoo.
– Tähän liittyy totta kai väestön ja työllisyystilanteen kehittyminen. Esimerkiksi kun ihmisiä jää eläkkeelle, heidän tulonsa ovat pienemmät, jonka vuoksi maksetaan myöskin vähemmän kuntaveroa.
Joona Räsäsen mukaan pitkällä aikavälillä suurin kysymys verotusjärjestelmän osalta on, miten verotusta pystyttäisiin uudistamaan niin, että kunnallisveron nimellisen ja toteutuneen veroprosentin välistä eroa saataisiin tasattua.
– Ja sehän on poliittisesti erittäin vaikea asia, koska silloin tullaan tällaisiin erilaisiin vähennysjärjestelmiin. Jos niitä lähdetään hirveästi uudistamaan, niin se tietenkin korottaa veroja tietyllä ihmisryhmillä, jotka ovat saamassa niitä vähennyksiä, Räsänen pohtii.
