Suomessa on kohistu viime aikoina EU:n komission yksityiskohtaisesta lausunnosta, joka oli vastaus aiemmin kesällä Suomen sosiaali- ja terveysministeriön komissiolle toimittamaan lakiluonnokseen. Tämä STM:n esitys kieltäisi alkoholijuomien etämyynnin Suomeen sekä tähän liittyvän maahantuonnin.
Komission yksityiskohtaisen lausunnon viesti oli selvä. Esitetty luonnos on EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteiden vastainen, eikä kielto ole Alkon monopolin piiriin kuuluva asia. Suomen Alkolle neuvottelema monopoli koskee vain vähittäismyyntiä, eikä yksinoikeus kata alkoholijuomien maahantuontia, jota myös etämyynti on.
Komissio ei myöskään niellyt etämyynnin kieltämiseksi esitettyä perustetta kansanterveyden suojelusta. Syykin tähän on selvä. Suomen vuosittaisesta alkoholinkulutuksesta etämyynti kattaa noin yhden prosentin. Samaa luokkaa etämyynnin osuus on muuten myös Ruotsissa, jossa etämyyntiä on harjoitettu rinnakkain monopolin kanssa. Totaalikiellon sijasta komissio suosittaakin alkoholin kulutuksen vähentämistä muilla, vähemmän rajoittavilla, keinoilla.
Komission virallisen kannan aiheuttamia reaktioita on ollut mielenkiintoista ja jopa huvittavaa seurata. Erikoisimpia ovat valmistelusta vastanneiden STM:n virkamiesten ja Alkoa puolustavien kollegoiden analyysit tapahtuneesta. Vaikuttaa siltä, että heidät yllätti EU:n keskeinen periaate eli tavaroiden vapaa liikkuvuus, vaikka Suomi on ollut osa EU:ta jo kohta 24 vuotta.
Yllättyneitä sitä vastoin emme ole me, jotka jo keväällä varoittelimme nyt käsissä olevasta tilanteesta. Jälkiviisaasti voi tietysti ajatella, kuinka paljon aikaa ja rahaa olisi säästetty, jos etämyyntiä keväällä pohtineessa STM:n työryhmässä olisi kuunneltu muun muassa kokoomuksen ehdotuksen – ja työryhmän tehtävänannon! – mukaisesti myös EU-oikeuden asiantuntijoita. Yksisilmäisellä jääräpäisyydellä on oma hintansa.
Miten sitten tästä tilanteesta mennään eteenpäin? Oma tarjoukseni asiaa valmistelevalle ministerille on tuttu jo 2017 käydyistä alkoholilakineuvotteluista. Silloin esitimme kompromissiratkaisua, joka oli hyvin saman suuntainen kuin komission lausunnossaan tekemä ehdotus ja Ruotsin malli.
Ensinnäkin komission yksityiskohtaisen lausunnon viesti on otettava valmistelun pohjaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeesta etämyynnin kieltämiseksi on luovuttava. Sen sijaan tavoitteeksi tulee ottaa etämyynnin pelisääntöjen selkeyttäminen, mukaan lukien etämyyntiin liittyvien verotuskysymysten ja käytännön toteutuksen osalta. Mallia voi hyvin ottaa Ruotsista, jossa etämyyjillä on selkeä velvoite hoitaa verovelvollisuutensa veroedustajan kautta, ja vastaanottajan iän tarkastaminen on kuljetusliikkeen vastuulla.
STM:n julkiset kommentit komission lausunnosta ovat erikoisia. Vaikuttaa, kuin komission lausunnolla ei olisi mitään väliä, ja etämyyntikielto voitaisiin säätää tästä huolimatta.
Ministeriö toteaa: ”Komission yksityiskohtainen lausunto merkitsee sitä, että mahdollista lakiesitystä ei saa hyväksyä ennen 7.1.2019, mutta hallituksen mahdollinen esitys saadaan antaa sitä ennen. Lausunto merkitsee myös sitä, että Suomen on vastattava komission esittämiin huomioihin, mutta lakiesityksen hyväksyminen eduskunnassa ei edellytä komission tai minkään muunkaan tahon lupaa. Ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta todeta jäsenvaltion lainsäädäntö perustamissopimuksen vastaiseksi.”
Tällaista uppiniskaisuutta on mahdoton ymmärtää. Lainlaatijan EU-oppaan mukaan: ”Vilpittömän yhteistyön periaate velvoittaa jäsenvaltion toteuttamaan kaikki toimenpiteet, joilla varmistetaan EU:n perussopimuksista ja säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Periaate velvoittaa myös pidättäytymään kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa EU:n tavoitteiden toteutumisen. Se sitoo jäsenvaltion kaikkia viranomaisia.
Ei voi välttyä kysymykseltä, ovatko STM:n lainvalmistelijat lainkaan tutustuneet tähän oppaaseen.
Kun tosiasiat tiedetään, miksi emme nyt vain laatisi etämyynnille selkeitä pelisääntöjä, kuten kaikki muut EU-maat ovat tehneet? Silloin ne mahdolliset EU-oikeuteenkin tarvittavat rahat voitaisiin käyttää vaikkapa niiden alkoholihaittojen vähentämiseen, joiden verukkeella nyt kaatunutta etämyyntikieltoa on ajettu. Tässä olisikin nyt asiaa valmistelevalle ministerille pilliin viheltämisen ja uusien pelisääntöjen luomisen paikka.
