Tiibetiläismunkkeja. (Kuva: Wikipedia)

Kiina kiristää vähemmistöjen silmukkaa – äidinkieli kielletään ja suurpato uhkaa

Kiina julisti vähemmistökielet perustuslain vastaisiksi.

Kiinan viranomaiset ovat julistaneet vähemmistökansojen säätämät lait kirjoitetuista ja puhutuista kielistä perustuslain vastaisiksi.

Kiinan kansalliskongressin päätökseen vedoten hallituksen edustaja Shen Chungyao ilmoitti, ettei vähemmistöalueilla sallita enää omien kielien opettamista.

Hän totesi, että vastaisuudessa valtakunnalliset lait sivuuttavat aina paikalliset lait ja että pyrkimykset paikallisiin lakeihin ovat vastoin Kiinan uudistumispyrkimyksiä.

Jo vuonna 2019 Kiinan viranomaiset ilmoittivat, että ala-asteella ja keskiasteella pitää lopettaa opettaminen tiibetinkielellä. Ainoa poikkeus, joka sallittiin tuolloin olivat ne oppitunnit, joilla käsiteltiin Tiibetin maakunnan asioita.

Pekingin hallinto on jo pitkään pyrkinyt murtamaan asukkaiden äidinkielen asemaa Tiibetissä. Tiibetiläisiä kielellisten oikeuksien puolustajia on mielivaltaisesti vangittu.

Yksi tunnetuista ”kielivangeista” on Tashi Wangchuk. Hän antoi tiibetiläisten kielellisiä oikeuksia koskevan haastattelun New York Timesille. Wangchuk pistettiin haastattelun takia viideksi vuodeksi vankilaan syytettynä separatismin lietsomisesta. Hän vapautui äskettäin ja toipuu nyt vankeusaikanaan kokemastaan kidutuksesta ja eristyksestä.

Huonommin kävi 19-vuotialle munkille Tanzin Nyimalle. Hän vapautui tammikuun lopussa kahden vuoden tuomiostaan, mutta menehtyi vain päiviä sen jälkeen vankeudessa kidutuksen vuoksi saamiinsa vammoihin. Ennen vangitsemistaan Nyima oli ryhtynyt jakamaan lehtisiä, joissa hän vaatii tiibetiläisille kielellisiä oikeuksia ja itsenäisyyttä.

Myös Choekyi-nimellä tunnetulle vankilasta vapautuneelle munkille kävi ennen Nyiman tapausta samalla tavoin. Hänkin kuoli kidutuksesta johtuneisiin vammoihin.

Tiibetiläisten oikeuksia puolustava kansainvälinen kampanja ICT vaatii YK-maailmanjärjestöä perustamaan uuden riippumattoman tutkintaelimen seuraamaan tiibetiläisten oikeuksia paikan päällä ja vaatimaan tiibetiläisvankien kidutuksen lopettamista.

Pato uhkaa Himalajan jäätiköitä?

Uusi huolenaihe tiibetiläisille on Kiinan aikomus rakentaa 5 000 kilometrin korkeudesta alkavalle Yarlung Tsangpo-joelle yksi maailman suurimmista padoista.

Aie liittyy Kiinan pyrkimyksiin olla hiilineutraali vuonna 2060. Vesivoiman rakentaminen uhkaa tuhansien tiibetiläisten asuinsijoja. Toteutuessaan se saattaa myös edistää Himalajan jäätiköiden sulamista ja aiheuttaa huomattavia sosiaalisia ongelmia.

Tiibetin ympäristö- ja kehitysinstituutissa työskentelevä Tempa Zamlha uskoo Tiibetin suunnattomien vesivarojen olleen keskeinen syy Kiinan vuonna 1950 tapahtuneeseen Tiibetin miehitykseen. Zamhla sanoo, ettei tiibetiläisillä sitä ennen ollut patoja, koska jokien vapautta tahdottiin paikallisessa kulttuurissa kunnioittaa. Hänen mukaansa Kiinan tekee mitä tahansa oman kasvunsa eteen eikä tiibetiläisiltä kysytä mitään.

Patosuunnitelmaa tiedotusvälineille kommentoinut rakentamisesta vastuussa olevan vesivoimayhtiön johtaja Yan Zhiyongin mukaan padon rakentamisella pyritään vain turvaamaan Kiinan vihreää tulevaisuutta.

Kalle Sysikaski

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt