Suomalaisista vajaa kolmannes (31 %) kannattaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä perustettaville uusille ”hyvinvointialueille” eli maakunnille. Vastustajia on kaksi viidestä (39 %) ja epätietoisia vajaa kolmannes (30 %).
Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Miehistä kaksi viidestä (38 %) kannattaa sote-uudistusta ja naisista vain neljännes (24 %). Naisista monella (37 %) ei ole kantaa asiaan.
Eniten hallituksen sote-esitys saa kannatusta SDP:n (48 %) ja keskustan (56 %) tukijoiden parissa.
Perussuomalaisten (56 %) ja kokoomuksen (49 %) kannattajien keskuudessa on paljon vastustavia näkemyksiä. Muiden puolueiden tukijoiden näkemykset polarisoituvat vahvemmin.
Kaksi viidestä (41 %) kannattaa hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistä palveluiden tarpeen mukaan. Tätä hieman pienempi joukko suhtautuu kielteisesti (34 %). Neljänneksellä ei ole kantaa rahoituksen jaon periaatteeseen (25 %).
Yleisesti soten ja sen rahoitusmallin hyväksyntä lisääntyy siirryttäessä Uudeltamaalta pohjoisemman Suomen suuntaan.
Lähes joka toinen arvioi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustasolla heikkenevän (46 %).
Miltei samansuuruinen joukko epäilee omien mahdollisuuksien saada yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja huonontuvan (44 %).
Kaksi viidestä pelkää, että hyvinvointi- ja terveyserot omassa maakunnassa verrattuna koko maahan heikkenevät (41 %). Lähes samansuuruinen joukko (41–44 %) uskoo, että sotepalvelujen saatavuuteen tai laatuun ei tule muutosta tai ne voivat parantua.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa marraskuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4516. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
