Työllisyys väheni 10 000:lla ja palkansaajien määrä 9000:lla, kun sekä yrittäjien että työntekijöiden määrät pienenivät. Kaupan ala on työllistäjänä kuitenkin edelleen yksityisistä aloista suurin, lähes 290 000 työntekijällä.
Vähittäiskaupan työllisyyden lasku viime vuodesta johtui Kaupan liiton mukaan muun muassa hankintaketjujen ja toimintojen tehostamista, automatisaatiosta sekä kansainvälisestä kilpailusta.
– Jos hallituksen työllisyystavoite halutaan saavuttaa ja työllisyys pitää korkealla tasolla, on Suomessa työllistävä kauppa avainasemassa. Kaupan toimintaedellytyksiä ja kansainvälistä kilpailukykyä ei saisi heikentää poliittisin päätöksin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja varoittaa.
Kotimaisen ja ulkomaisen kilpailun kiristyminen kivijalassa ja verkossa sekä tarve toimintojen tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen vähentävät työvoiman kysyntää Kaupan liiton mukaan jatkossakin.
Liiton mukaan toimintojen automatisointi ja kaupan digitalisaatio mahdollistavat tehostamisen. Samalla kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen muuttavat kaupan rakenteita.
Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan työllisyyden edelleen laskevan vähintään 3000 hengellä vuoteen 2022 mennessä. Samalla kuitenkaan liikevaihdon ei ennusteta vähenevän, vaikka kasvuvauhti hidastuukin viime vuodesta
