Uudenmaan maakuntahallitus kävi tänään maanantaina keskustelun valinnanvapauslakiluonnoksesta annettavan lausunnon sisällöstä.
Uudenmaan liitto painottaa lausunnossaan, että maakunnilla oltava aito mahdollisuus vaikuttaa markkinoiden avaamisen laajuuteen ja aikatauluun. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti eivät ole valmiita heti, vaan sisällön tarkempi määrittäminen, kehittäminen ja toteutus on hoidettava asteittain.
Liiton mukaan asiakasseteli on oikein käytettynä erinomainen väline palveluiden hankkimiseen helposti rajattavissa palvelukokonaisuuksissa. Lakiluonnoksessa esitetyssä muodossaan asiakasseteli on kuitenkin ongelmallinen. Suurin ongelma liittyy siihen, että pykälä velvoittaa maakunnan liikelaitosta antamaan asiakasseteleitä tietyllä lainsäätäjän haluamalla tavalla. Näin tarkka maakunnan palvelukokonaisuudesta säätäminen lain tasolla estää maakuntaa järjestämästä palveluita asukkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Uudenmaan liiton mielestä pykälä tulisi kirjoittaa uudelleen siten, että se antaa maakunnalle järjestäjänä yksiselitteisen mahdollisuuden määritellä, missä palveluissa liikelaitoksen on annettava asiakkaalle asiakasseteli.
Elektiivisen kirurgian henkilöstö siirtyisi yksityiselle
Lakiluonnoksen mukaan asiakasseteliä tulisi käytännössä käyttää lähestulkoon kaikessa erikoissairaanhoidossa, jota ei ole keskitetty yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön. Uudenmaan liitto vetoaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) arvioon, jonka mukaan asiakassetelimarkkinoiden piiriin olisi siirtymässä pelkästään Uudenmaan alueella noin yhden miljardin euron markkinoita tarkoittava osuus erikoissairaanhoidosta.
Liiton mukaan tämän kokoisen palvelukokonaisuuden siirtyminen kilpailluille markkinoille tulisi tarkoittamaan isoja muutoksia sekä päivystysjärjestelyihin että erikoissairaanhoidon toimintaan. Erityisesti laajamuotoinen elektiivisen kirurgian siirtyminen asiakassetelipalveluiden piiriin tulisi käytännössä tarkoittamaan kirurgien, anestesiologien ja radiologien sekä leikkaussalihenkilöstön siirtymistä yksityissektorin palvelukseen. Henkilökuntaa on jo nyt siirtynyt erityisesti vakuutusyhtiöiden perustamiin tai niiden kanssa yhteistyötä tekeviin yksityisiin sairaaloihin. Kyseinen henkilöstö on liiton mukaan kriittistä sairaaloiden päivystysvalmiuden ylläpitämiseksi.
Palveluiden saatavuuden lisääntyminen taloudellinen riski
Uudenmaan litton mukaan valinnanvapausuudistuksen taloudelliset riskit ovat suuret. Palvelujen saatavuuden lisääntymisen myötä kysyntä maksuttomille tai vain asiakasmaksua edellyttäville terveyspalveluille on periaatteessa rajaton. Jos palvelujen tuottavuus ei samalla ratkaisevasti parane, kasvavat valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen kustannukset ja siirtyvät edelleen veronmaksajien kannettavaksi. Valinnanvapauden perimmäinen oikeutus ei liitykään kustannussäästöihin, vaan sen myönteiseen vaikutukseen palveluiden laatuun ja saatavuuteen.
Liiton mukaan on mahdollista, että nykyisin yksityisiä palveluja käyttävät asiakkaat siirtyisivät julkisesti rahoitettujen palvelujen piiriin, mikä nostaisi järjestelmän kustannuksia. Esimerkiksi työterveysasiakkaat voivat listautua tutun yksityisen tuottajan suoran valinnan asiakkaiksi.
Suunhoidon palveluissa on odotettavissa merkittävä kustannusten nousu aikuisväestön siirtyessä suoran valinnan suunhoidon yksiköiden asiakkaiksi. Suun terveydenhuollon uudistuksen toteuttaminen edellyttää huomattavaa lisärahoitusta Uudellamaalla.
Maakuntien toiminta perustuu valtiolta saatavaan rahoitukseen. Jos rahoitusta ei ole saatavissa riittävästi, ovat maakunnan käytettävissä olevat keinot joko asiakasmaksujen korottaminen ja/tai palvelujen leikkaaminen. Sen vuoksi maakunnilla pitäisi Uudenmaan liiton mielestä olla verotusoikeus.
