Verkkouutiset

Työvoima- ja yrityspalvelut maakuntien vastuulle

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tarkoituksena on edistää työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maakunnat vastaavat vuodesta 2020 lähtien nykyisin ELY-keskusten ja TE-toimistojen tarjoamista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista eli kasvupalveluista.

Poikkeuksena on Uudenmaan erillisratkaisu, jossa näiden palvelujen järjestämisvastuu on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamalla kuntayhtymällä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) esittelivät torstaina tiedotustilaisuudessa asiaa koskevan hallituksen esityksen. Muutos on osa maakuntauudistusta.

– Jokainen maakunta voi suunnitella omanlaisensa palvelut, mikä on parannus nykytilanteeseen, Lintilä sanoi.

Lintilän mukaan maakuntien väliset työttömyyserot ovat tällä hetkellä huolestuttavan suuria. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 74 prosentin paikkeilla, Pohjois-Karjalassa 63 prosenttia.

Uudistuksen kautta asian korjaamiseksi voidaan tehdä täsmätoimia.

– Kaupunkien edustajat voivat olla levollisella mielellä. Uudistuksella haetaan sitä, että työpaikat ja työnhakijat kohtaisivat paremmin, Lintilä totesi.

Lindström huomautti, että allianssimalli sorvattiin valmistelun aikana mukaan hallituksen esitykseen. Maakunta voi tehdä kunnan tai kaupungin kanssa sopimuksen siitä, että alueella tehdään palveluja yhdessä kolmannen osapuolen kanssa.

Allianssimallissa hankkeiden määrärahoista ja tavoitteista sovitaan yhdessä. Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien osapuolten kesken.

Kasvupalvelulain myötä valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2800 henkilötyövuotta.

– Jotta siirtymä olisi mahdollisimman sujuva, käynnistetään loppuvuodesta pilottihankkeita. Näiden kautta alueilla on mahdollisuus ottaa askeleita kohti tulevaa. Yksityisillä palvelutuottajilla voi olla jatkossa suurempi vastuu palveluista, Lindström pohti.

Uudistus siirtää 600 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Summaa ei ole korvamerkitty, vaan maakunnat päättävät rahan kohdentamisesta.

Lindström huomautti, että palvelut eivät voi olla pelkästään markkinalähtöisiä, sillä asiakkaina on myös vaikeasti työllistyviä.

– Jonkun täytyy kantaa vastuu näistä ihmisistä ja kaikista alueen työttömistä. Heitä ei voi vain jättää markkinavoimien armoille.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)