Kymmenen viime vuoden aikana noin 20[nbsp]000 suomalaista on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19[nbsp]900 henkeä, joista kuitenkin yli puolelle maksettiin määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä kuntoutustukena.
Vain harva suomalainen kuitenkin miettii työkyvyttömyyttä ja etenkään siihen varautumista. LähiTapiola kysyi viime syksynä suomalaisilta, mihin elämän ikäviin yllätyksiin he varautuvat taloudellisesti.
Yli tuhannesta Arjen katsaus-kyselyyn vastanneesta vain kahdeksan prosenttia sanoi säästävänsä mahdollista työkyvyttömyyttä silmällä pitäen.
Henkilön tuloihin vakavalla sairastumisella ja siitä mahdollisesti seuraavalla työkyvyttömyydellä on kuitenkin iso merkitys.
LähiTapiola Henkiyhtiö laski, kuinka paljon sairauspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä elävä menettäisi työtuloja eläkeikään asti. Esimerkkihenkilöltä jäisi saamatta peräti lähes 290[nbsp]000 euron tulot.
– Kannattaisi miettiä, miten tulojen pieneneminen vaikuttaa siihen, että selviää arjessa esimerkiksi asumiskulujen ja lainanhoitokulujen osalta. Toisaalta tulojen menetys voi viedä pohjan pois jatkuvalta säästämiseltä, jolla on suunniteltu varauduttavan vanhuuseläkeaikaan, johtaja Pasi Laaksonen LähiTapiola Henkivakuutusyhtiöstä sanoo.
Näin sairastuneen tulot putoavat
Kolmentuhatta euroa kuukaudessa ansaitseva esimerkkihenkilö saa kaksi ensimmäistä kuukautta palkkaa normaalisti. Sen jälkeen hän saa kymmenen kuukautta tuloja Kelan sairauspäivärahasta. Henkilö ei kuntoudu vaan joutuu työkyvyttömäksi koko työuransa loppuun asti.
Vuoden mittaisella sairauslomalla henkilön tulojen menetys on noin 9[nbsp]000 euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen merkitsisi, että henkilö saa eläkeikään asti noin kolmanneksen vähemmän tuloja kuukaudessa kuin hän sai töissä ollessaan nettopalkkana.
Vuositasolla menetys on noin 8[nbsp]400 euroa. Koska esimerkkihenkilöllä on varsin pitkä aika eläkeikään (33 vuotta) hänen tulojen menetyksensä työuran aikana olisi myös suuri. Yhteensä hän menettäisi työtuloja runsaat 288[nbsp]000 euroa.
– Tulojenmenetys on niin merkittävä, että ilman varautumista on perheen varmasti muutettava merkittävästi kulutustottumuksiaan, Laaksonen sanoo.
Laskelmassa on huomioitu vain työuran aikainen työtulojen menetys, mutta ei mahdollista palkkakehitystä.
– Onneksi meillä Suomessa on pakollinen työkyvyttömyysvakuutus osana eläkejärjestelmää, joka tuo minimitason työkyvyttömyyden turvaksi, Laaksonen sanoo.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ykkösenä
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2018 kuntoutustuelle siirtyneistä tuhannesta suomalaisesta 44 prosenttia kärsi mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä. Toiseksi yleisin syy kuntoutustukeen olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Kasvainten, hermostosairauksien, verenkiertoelinsairauksien sekä vammojen ja myrkytysten vuoksi kuntoutustuelle siirtyneiden määrä oli lähes yhtä paljon.
Sen sijaan pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä selvä enemmistö kärsi tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Heitä oli runsaat 3[nbsp]600. Toiseksi yleisin syy pysyvään työkyvyttömyyteen oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Heidän osuutensa oli 15 prosenttia.
