Yhdysvallat ja Naton muut jäsenmaat keskittyvät uuden suurvaltakilpailun aikana jälleen puolustuksen ja pelotteen merellisiin ulottuvuuksiin Pohjois-Atlantilla ja Pohjois-Euroopassa, kirjoittaa RAND Corporation -tutkimusorganisaation vanhempi tutkija Stephen J. Flanagan uusimmassa FIIA Briefing Paper -julkaisussa.
Atlantin huoltoyhteyksiin kohdistuvat uhkat ovat hänen mukaansa kasvaneet, koska Venäjä on ottanut käyttöön uusia, meren pinnalla ja pinnan alla käytettäviä järjestelmiä ja koska maa käyttäytyy yhä uhmakkaammin. Transatlanttiset huoltoyhteydet ovat oleellinen osa Naton toimintaa ja elintärkeitä amerikkalaisille täydennysjoukoille, jos Eurooppaan lähetetyt joukot joutuisivat kriisitilanteeseen.
Venäjän operaatiot luovat uusia riskejä myös Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan strategisen pelotteen muodostavien joukkojen operaatioille.
Yhdysvallat ja Nato ovat vastanneet tilanteeseen lisäämällä merioperaatioidensa tempoa, laajentamalla merisotaharjoituksia ja lisäämällä etukäteisvarastointia alueella. Lisäksi Yhdysvaltain toinen laivasto ja Naton JFC-esikunta (Joint Forces Command) Virginian Norfolkissa on perustettu uudelleen. Kummankin tehtävänä on puolustaa Pohjois-Atlanttia.
Nämä kehityskulut pitää Flanaganin mukaan nyt yhdistää osaksi Naton ja sen jäsenmaiden puolustussuunnitelmia Pohjois-Euroopassa ja arktisella alueella. Lisäksi niitä täytyy testata käytännön harjoituksilla ja koulutuksella.
Tätä integraatiota voitaisiin parantaa Pohjoismaiden ja Baltian alueen yhteistyöllä sekä Suomen ja Ruotsin kahdenvälisellä ja kolmenvälisellä yhteistyöllä Yhdysvaltain kanssa. Maat voisivat myös tutkia eri mahdollisuuksia tukea Yhdysvaltojen ja Naton toimintoja esimerkiksi pohjoisessa.
– Tällaiset aloitteet mahdollistaisivat molemmille maille uuden tason strategisessa yhteentoimivuudessa sekä tehokkaamman yhteistoiminnan mahdollisen kriisin puhjetessa Itämerelle tai arktisella alueella, Flanagan kirjoittaa.
