Arvostetussa Columbian yliopistossa apulaisprofessorina ja New Yorkin Genome Centerin ryhmänjohtajana työskentelevä Tuuli Lappalainen oikoo joitakin yleisiä koronavirukseen yhdistettyjä virhekäsityksiä. Lappalaisen mukaan useat varhaiset, mutta sittemmin kumotut käsitykset vaikuttavat yhä päättäjien tekoihin ja linjauksiin.
Näistä virhekäsityksistä kuuluisi päästä eroon, Lappalainen toteaa.
Virus ei esimerkiksi juurikaan leviä pintojen kautta.
– Käsihygienia korostuu kaikkialla, kouluista tartuntatautilakiin. Mutta tämä perustuu vuodentakaiseen tietoon. Olemme tienneet jo pitkään, että pintojen kautta korona ei juurikaan leviä, vaan hengitysteistä ilmaan leviävistä pisaroista ja aerosoleista, Lappalainen kirjoittaa Twitterissä.
Korona saattaa olla myös riskiryhmiin kuulumattomille vaarallinen, Lappalainen toteaa.
– ”Flatten the curve” jäi elämään usein epäsuorana oletuksena, että epidemia on kansanterveydellinen uhka vain, jos sairaalakapasiteetti ylittyy. Mutta nyt tiedämme longcovidin ison riskin myös lievän taudin sairastaneille. Matalallakin epidemialla on hinta terveydelle.
– Vuosi sitten puhuttiin, että muu väestö voi ottaa viruksen vastaan, koska se on vaarallinen vain riskiryhmille. Tästä on irtisanouduttu, mutta rivien välissä näkyy edelleen ajattelu, että kaikki on OK kun riskiryhmät on turvattu. Tauti on kuitenkin vaarallinen kaikille, Lappalainen muistuttaa.
Kevään maskiskeptisyydestä jäi pitkä jälki, Lappalainen arvelee.
– Viralliset tahot suosittelevat maskeja ja kiittelevät yritysten maskipakoista, mutta samalla asiaa jatkuvasti vesitetään vähättelyllä, varoittelulla, ja virheellisillä poikkeuksilla terveyssyistä. Kevään maskiskeptisyydestä jäi pitkä jälki.
Lisäksi päättäjien oletuksena vaikuttaa olevan, että lapset eivät levitä virusta kouluissa, Lappalainen kirjoittaa. Asia on todellisuudessa monitahoisempi, hän sanoo.
– Ongelmana pandemian kaltaisessa uudessa tilanteessa ei ole niinkään se, että usein joudutaan toimimaan vajaan tiedon varassa – se on väistämätöntä. Pahempaa on se, että kun uutta tietoa tulee, päivitys ajatusmalleissa, strategiassa ja toimissa jää tekemättä tai puolitiehen, Lappalainen kirjoittaa.
Omia oletuksia on syytä käydä kriittisesti läpi virhekäsitysten karsimiseksi, tutkija korostaa.
Käsihygieniaa korostuu kaikkialla, kouluista tartuntatautilakiin. Mutta tämä perustuu vuodentakaiseen tietoon. Olemme tienneet jo pitkään, että pintojen kautta korona ei juurikaan leviä, vaan hengitysteistä ilmaan leviävistä pisaroista ja aerosoleista.
2/9— Tuuli Lappalainen (@tuuliel) March 14, 2021
Vuosi sitten puhuttiin, että muu väestö voi ottaa viruksen vastaan, koska se on vaarallinen vain riskiryhmille. Tästä on irtisanouduttu, mutta rivien välissä näkyy edelleen ajattelu, että kaikki on OK kun riskiryhmät on turvattu. Tauti on kuitenkin vaarallinen kaikille.
4/9— Tuuli Lappalainen (@tuuliel) March 14, 2021
5) "Lapset ei tartuta, kouluissa virus ei leviä". Tämä on oikeasti monitahoinen kysymys, mutta valtakunnan virallisilla tahoilla tämä tuntuu päätyneen perusoletukseksi jota ei tarkastella kriittisesti, kulloisenkin epidemiatilanteen ja uuden tiedon valossa.
6/9— Tuuli Lappalainen (@tuuliel) March 14, 2021
Ihanne olisi: Kun uusi tieto osoittaa jonkun käsityksen vääräksi, tämä todetaan ja varmistetaan, että tieto meni kaikille perille. Sitten mietitään systemaattisesti, mitkä strategiat perustuivat tälle virhekäsitykselle, jotta ne voidaan korjata uuden tiedon mukaiseksi.
8/9— Tuuli Lappalainen (@tuuliel) March 14, 2021
Tutkijana on tärkeää jatkuvasti käydä kriittisesti läpi omia oletuksia, ja karsia virhekäsitysten zombi-rönsyjä. Koko ajan pitää ajatella ajattelemista. Vilpitön kysymys: Kuinka järjestelmällisesti tätä tehdään poliitikassa ja mm. mediassa?
9/9— Tuuli Lappalainen (@tuuliel) March 14, 2021
