Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kummastelee maskien käytöstä Suomessa syntynyttä keskustelua. Hänen mukaansa vääntö on mennyt paikoitellen huvittavaksi ja kertoo paljon niin tieteellisestä ja asiantuntijatiedosta kuin siitäkin miten sama todistusaineisto johtaa ympäri maailmaa erilaisiin toimenpiteisiin ja päätöksiin.
Perusasiat ovat hänen mukaansa aivan selviä.
– Koronavirus leviää hengityselimistä hengityselimiin. Pääasiallinen tartuntatapa on isommat tai pienemmät pisarat/aerosolit. Kasvosuojaimet suun ja nenän edessä vähentävät sitä kuinka laajalle virukset leviävät, Aivelo tviittaa.
– Sen sijaan kasvosuojaimet eivät niin hyvin estä kantajansa tartuntaa. Ajatus tässä on, että maskin läpi, sivusta, pääsee aina jonkin verran viruksia. Tehokkaimmat maskit kannattaa siis jättää niille jotka niitä tarvitsevat, sairaalatyöntekijöille, hän jatkaa.
Maskien käyttö on Tuomas Aivelon mukaan intuitiivisesti päivänselvää.
– Virusta levittävän kannattaa niitä käyttää, mutta muilla hyöty on pienempi. Ongelma: ihmiset levittävät virusta ennen oireiden alkuakin. Vaikea tietää kenen kannattaa käyttää, hän pohtii.
Olennaisina kysymyksinä Aivelo pitää sitä, auttaako laaja maskien käyttö hillitsemään tartuntojen leviämistä väestössä sekä kannattaisiko suojusten käyttöä suositella tai tehdä jopa pakolliseksi.
Tätä yritettiin selvittää viime viikon perjantaina julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä. Täältä löytyvässä STM:n raportissa todetaan muun muassa, että maskien käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen.
Selvityksen perusteella kasvosuojus voi jossain määrin ehkäistä käyttäjää levittämästä virusta, mutta ei tarjoa käyttäjälleen suojaa tartunnalta. Suojuksen käyttöön kerrotaan liittyvän myös riskejä ja väärän käytön sanotaan aiheuttavan kohonneen riskin tartuntojen leviämiselle.
Miksi selvitys?
Tuomas Aivelon mukaan STM:n selvityksen näkemys maskien ”niukasta hyödystä” perustuu muutamiin tutkimuksiin siitä, ettei suojus suojaa käyttäjäänsä sekä hajahuomioihin parista tutkimuksesta, joiden mukaan suojus ehkä vähän suojaa muita ympärillä.
Hän toteaa olevansa selvityksestä samaa mieltä Columbian yliopistossa apulaisprofessorin ja New York Genome Centerissä tutkimusryhmän johtajana toimivan geneetikko Tuuli Lappalaisen kanssa.
Lappalainen totesi sunnuntaina, että asian käsittely oli raportissa rajattu niin kapeasti, että muu lopputulos olisi tuskin ollut mahdollinen.
– Aineisto ei oikeuta jyrkkiä johtopäätöksiä, ja rapsan hyöty on suositusten teossa on hyvin rajallinen, Lappalainen summasi.
Tuomas Aivelon mielestä STM:n selvitys saattaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tilanteeseen, jossa maskien käyttöä on helppo olla suosittelematta ja vaikea suositella, vaikka todistusaineisto voisi yleisesti ottaen viedä päätöksen kumpaan tahansa suuntaan.
Mutta miksi selvitys tehtiin, tutkija pohtii.
– Miksei esimerkiksi käsienpesusta, kättelyn lopettamisesta, kahden metrin etäisyydestä tai yli 70-vuotiaiden ”karanteenia vastaavista oloista” tehty selvitystä? Ei näidenkään hyödystä ole vastaavaa todistusaineistoa, hän huomauttaa.
Aivelon mukaan suurin piirtein ainoa rajoitustoimenpide, jolla on tällä kasvosuojainten vaatimustasolla todistettu vaikutus, on tartunnan saaneiden eristäminen ja altistuneiden karanteeni. Muista tutkimusta ei juuri ole. Hän kysyy, miksi kasvosuojaimet ovat tässä erityislaatuisia.
– Kasvosuojille käänteinen ilmiö on, että yli 70-vuotiaiden karanteenia vastaaviin oloihin velvoittaminen meni sukkana läpi ilman selvityksiä. Miksi? Ei meillä ole todistusaineistoa, että tällainen malli toimisi, Aivelo lataa.
Hänen mukaansa tämä kaikki liittyy laajempaan keskusteluun päätöksenteosta koronakriisissä ja siitä, miten tutkimus voi päätöksiä informoida sekä päätösten tueksi vaaditusta todistusaineistosta.
Perusasiat tässä ovat ihan selviä: koronavirus leviää hengityselimistä hengityselimiin. Pääasiallinen tartuntatapa on isommat tai pienemmät pisarat/aerosolit. Kasvosuojaimet suun ja nenän edessä vähentävät sitä kuinka laajalle virukset leviävät. (2/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 31, 2020
Intuitiivisesti siis maskien käyttö on päivänselvää: virusta levittävän kannattaa niitä käyttää, mutta muilla hyöty on pienempi. Ongelma: ihmiset levittävät virusta ennen oireiden alkuakin. Vaikea tietää kenen kannattaa käyttää. (4/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 31, 2020
STM:n selvitys kertoo, että kasvomaskien käytön "hyödyt ovat niukat". Tämä perustuu muutamiin tutkimuksiin siitä, ettei suojus suojaa käyttäjäänsä, ja hajahuomioihin parista tutkimuksesta, että suojus ehkä vähän suojaa muita ympärillä. (6/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 31, 2020
