Viron ulkopoliittista instituuttia johtava Kristi Raik arvioi Suomen jääneen melko yksin näkemyksensä kanssa, jonka mukaan EU:n puolustuspoliittista roolia tulisi vahvistaa.
Hän huomauttaa Helsingin Sanomille, että suuret EU-jäsenvaltiot kuuluvat jo Natoon, eikä alueellinen maanpuolustus ole unionin agendalla.
– Myöskään Baltian maat ja Puola eivät ole halunneet tuoda puolustuspolitiikkaa EU:n agendalle sen enempää, Kristi Raik sanoo.
Tutkijan mukaan Suomessa pitkään käyty keskustelu niin sanotusta Nato-optiosta on herättänyt huvittuneita reaktioita virolaisissa. Baltian maat liittyivät puolustusliittoon jo vuonna 2004.
Suomen mahdollisesta Nato-jäsenhakemuksesta voisi koitua lyhyellä aikavälillä seurauksia, kuten painostusta ja erilaista hybridivaikuttamista. Raikin mukaan ei ole todennäköistä, etteikö Suomi pääsisi halutessaan puolustusliittoon.
– Se näyttäisi Venäjälle myöntymiseltä, ja Suomi on vahva ehdokas, joka täyttää jäsenkriteerit paremmin kuin jotkut nykyisistä jäsenistä. Lisäksi Naton kannalta Baltian puolustaminen helpottuisi, jos Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä, Kristi Raik toteaa.
