Turkin EU-jäsenyysneuvottelut eivät ole edenneet menestyksellisesti. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Turkista sittenkin EU-jäsen? Näin se tapahtuisi

Julian Vassallon mukaan Turkin pitäisi lieventää sananvapautta, lehdistöä ja kokoontumisvapautta rajoittavia lakeja.

Turkin heikentynyt demokratiakehitys ja jumiutuneet EU-jäsenyysneuvottelut voidaan kääntää parempaan suuntaan, arvioi EU:n Ankaran-delegaation poliittinen edustaja Julian Vassallo.
Vassallon mukaan se ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

– Jokaisella Euroopan unioniin liittyvällä maalla on omat ongelmansa poliittisten uudistusten toteuttamisessa. Se on normaalia, Vassallo sanoi keskiviikkona Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä EU-Turkey Relations In A Changing Geopolitical Context -seminaarissa Helsingissä.

– Turkissa tämä ongelma kytee kuitenkin hieman syvemmällä. Turkissa on ajateltu pidemmän aikaa, että maa voi liittyä EU:hun omilla ehdoillaan. Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Jäsenyysneuvotteluissa pitää täyttää tietyt EU:n kriteerit.

Turkki hyväksyttiin Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi vuonna 1999. Jäsenyysneuvottelut alkoivat vuonna 2005, mutta ne eivät ole edenneet menestyksellisesti. Ongelmakohtia ovat muun muassa Turkin suuri maataloussektori, ihmisoikeustilanne ja poliittinen epävakaus. Kesän 2016 vallankaappausyritys aiheutti maassa turbulenssin, joka sekoitti pakkaa vielä enemmän.

– Turkin vallankaappausyritys jälkipuinteineen ja toimenpiteineen, joista osa oli tarpeellisia, aiheutti vakavan lommon turkin demokratiaan ja sen kehitykseen, Vassallo totesi.

– On normaalia, että valtio reagoi saadakseen rivinsä suoriksi ja asiansa kuntoon. Siitä huolimatta sananvapauden, lehdistön sekä kokoontumi- ja yhdistymisvapauden rajoitukset tuntuvat siltä, että Turkki ei ole demokratia, jossa ihmiset voivat nauttia näistä vapauksista eurooppalaisen tavan mukaisesti.

Vassallon mukaan tilanne ei ole peruuttamaton.

– Suomen EU-puheenjohtajakausi tarjoaa Turkille tilaisuuden palata etenevälle jäsenyysneuvotteluiden tielle. Se vaatii kuitenkin todellisia toimia ja vaikeita päätöksiä.

Selkeä signaali EU:lle

Turkki voi lähettää erilaisilla toimenpiteillä EU:lle selkeän signaalin siitä, että se aikoo määrätietoisesti muuttaa suuntaa ja kehityskulkuaan.

– Yksi tapa on muuttaa lakia, jonka mukaan presidentin kritisoiminen on rikos, Vassallo ehdotti.

Hän muistuttaa, että presidentillä on perustuslakimuutosten seurauksena paljon poliittista valtaa ja hän osallistuu aktiivisesti politiikkaan. Siksi laki on Vassallon mukaan ongelmallinen.

– Myös hallituksen on vastattava toimistaan ja toimien kritisoimisen pitää olla sallittua, Vassallo linjasi.

Vassallon mielestä ajoittain esille nousevan keskustelun kuolemanrangaistuksen palauttamisesta pitäisi lakata.

– Siitä on luovuttu vuosia sitten, ja Turkin pitäisi tehdä selväksi, että kuolemanrangaistusta ei palauteta.

Myös terrorismin vastaista lakia pitäisi höllentää, koska on liian kattava sen suhteen, mikä luetaan terrorismiksi.

– Se helpottaisi journalistien asemaa Turkissa, eivätkä he kokisi itseään niin uhatuiksi, Vassallo sanoi.

Hän ehdotti, että Turkki lakkaisi kutsumasta EU-parlamentin Turkkia kritisoivia päätöksiä ja päätöslauselmia mitättömiksi ja tehottomiksi.

– Ne eivät ole mitättömiä. Ne ovat demokraattisesti valitun EU-instituution päätöksiä. Ei ole Turkin etujen mukaista toimia näin, koska sen on tehtävä yhteistyötä europarlamentaarikkojen kanssa.

Turkin pitäisi Vassallon mukaan lisäksi lieventää kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoituksia, jotka ovat eurooppalaisen demokratian keskipisteessä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt