Asiakkaita liha- ja kalatiskillä. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Arto Satonen: Tuleeko eettisesti tuotetusta ruoasta vientivaltti?

Ruokailussa trendit ja kuluttajien mieltymykset vaihtuvat nopeasti.

Tälle ajalle on tyypillistä, että kuluttaja haluaa olla entistä tietoisempi siitä mitä syö. Monet valitsevat ruokavalionsa myös ideologisten päämäärien pohjalta. Suomessa on meneillään kasvisruokatrendi ja joillekin tipaton tammikuu tarkoittaa maidotonta tammikuuta.

Ruoan tuottajille ja elintarviketeollisuudelle nopeasti muuttuvat trendit ovat iso haaste. Ruoka tuotetaan ja valmistetaan tänä päivinä isoissa yksiköissä, joiden tuotantosuuntia ei hetkessä käännetä. On täysin ymmärrettävää, että esimerkiksi sianlihan tuottajaa tai maitotilallista huolestuttavat trendit, joissa jotkut kuluttajat luopuvat tai vähentävät näiden tuotteiden käyttöä oman ideologisen valintansa myötä.

Tässä asiassa on kuitenkin nähtävä metsä puilta. Vaikka Suomessa kasvissyönti valtaa alaa, niin maailmalla laadukkaan lihan kysyntä kasvaa. Maailmassa on joka päivä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän ruuastaan, jos saavat siitä lisäarvoa. Lisä-arvoa tuo nimenomaan tuotteen laadukkuus ja puhtaus. Suomalaisilla possuilla on saparot ja broilereilla nokat. Tuotanto on salmonellavapaata ja antibiootteja käytetään minimaalisen vähän kilpailijamaihin verrattuna.

Suomalaisen ruuan laadukkuuden ovat huomanneet esimerkiksi venäläiset. Yhdeksän kymmenestä Suomessa ostoja tehneestä venäläisestä on ostanut täältä ruokaa. Matkailijoiden mukana itärajan yli on viety viime vuonna ruokaa ja muita elintarvikkeita yli 300 miljoonalla eurolla. Suosituimpia tuotteita ovat maitotuotteet, kalat ja mäti.

Suomalainen elintarvikevienti oli vuonna 2017 yhteensä 1,5 miljardia euroa. Elintarviketeollisuuden tavoitteena on tuplata elintarvikevienti arvo vuoteen 2023 mennessä. Kiinaan suomalaisia elintarvikkeita myytiin vuonna 2017 41,8 miljoonan euron arvosta. Ylivoimaisesti merkittävimmät tuotteet olivat maitojauhe ja muut maitovalmisteet.

Miljoonia tehtiin liikevaihtoa myös lihatuotteilla, marjoilla ja hedelmillä. Tämän viikon uutinen on, että vihdoinkin on saatu vientilupa Kiinaan myös suomalaisille kalanjalostustuotteille.

Kotimaiseen kulutukseen verrattuna elintarvikevienti on vielä pientä. Potentiaali on kuitenkin valtava. Jos suomalainen tuote lyö läpi esimerkiksi Kiinan yli miljardin ihmisen markkinoilla, niin nopeasti menekki voi olla valtaisa. Kiinalainen, intialainen ja venäläinen asiakas on entistä laatutietoisempi ja arvostaa eettistä tuotantoa. Nousevien talouksien markkinoilla laadukkaille liha- ja kalatuotteille on valtava kysyntä. Ruokaturva on niillä markkinoilla monille kuluttajille ykkösasia ja siitä ollaan valmiita maksamaan.

Elintarvikevienti on siis iso mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Vaikka kotimaassa joidenkin lihatuotteiden kysyntä vähenee, niin maailmalla kysyntä kasvaa. Kun kuluttajien tietoisuus ja vaatimukset eettisestä tuotannosta kasvavat ja kehittyvien maiden kuluttajien käytettävissä olevat tulot nousevat, niin markkinoita suomalaisille laatutuotteille avautuu. Vaikka kotimarkkinoilla tilanne on tuottajan kannalta tukala, niin maailmalla iso pyörä pyörii oikeaan suuntaan. Se antaa toivoa tulevaisuuteen.

 

Arto Satonen

Arto Satonen

Arto Satonen on kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt