Verkkouutiset

Päivystyksen sisäänkäynti Helsingin Meilahdessa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Lääkäriyritysten mielestä hyvinvointialueita ei pidä ”mikrojohtaa”

Hyvinvointialueiden säästöpäätökset voisi jättää niiden itsensä tehtäväksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään, että osa valtiontalouden tasapainottamisesta toteutetaan vähentämällä hyvinvointialueille suunnattavaa rahoitusta alun perin suunnitellusta.

Kehysriihessä päätettiin myös, mistä toiminnoista hyvinvointialueiden on säästettävä ja kuinka paljon. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä hallitus sortui kehysriihessä epätarkoituksenmukaiseen mikrojohtamiseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavia kehysriihen päätöksiä olivat perusterveydenhuollon hoitotakuuajan pidentäminen, iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen, sairaaloiden päivystystoiminnasta karsiminen sekä sosiaalipalveluista säästäminen.

− Miksi valtiovalta haluaa pikkutarkasti määrätä hyvinvointialueiden toimintaa? Samaan tavoitteeseen valtion menojen tasapainottamisesta olisi päästy siten, että hyvinvointialueille tarveperusteisesti jaettavaksi suunniteltua kokonaisrahoitusta olisi vähennetty hallituksen säästötavoitteen mukaisella määrällä. Hyvinvointialueiden tehtäväksi olisi silloin jäänyt toimintansa järjestäminen niin, että asetettu tavoite saavutetaan, sanoo tiedotteessa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Hallitus päätti kehysriihessä, että perusterveydenhuollon yöpäivystys täytyy lakkauttaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään 31.joulukuuta 2025.

Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, jonka toivotaan yleistyvän alueilla ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia. Päätös päivystysten uudelleen organisoimisesta perustuu ns. sairaalaverkkotyöryhmän tammikuussa julkaistuun raporttiin, josta puuttuivat vaikutusarviot.

− Hyvinvointialueilla aivan perustellusti ihmetellään, miksi hallitus haluaa tehdä kyseiset päätökset niiden puolesta. Esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialueella on laskettu Kouvolan Ratamokeskuksen yöpäivystyksen lakkauttamisen lisäävän kustannuksia ja heikentävän palveluiden saatavuutta merkittävästi, Partanen kertoo.

Terveydenhuollon hoitoonpääsyn määräajat eli hoitotakuurajat kirjattiin lainsäädäntöön vuonna 2005. Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuuaikoja kiristettiin vuonna 2023. Kehysriihessä hallitus päätti palauttaa kyseiset määräajat vuoden 2022 tasolle.

− Hyvinvointialueet ja monet asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen päätöstä voimakkaasti. Perustason hoidon viivästymisen epäillään kasvattavan kustannuksia enemmän kuin hallituksen arvioima laskennallinen säästö olisi. Jos ja kun näin todennäköisesti usein on, miksi hyvinvointialueet sitten viivyttelisivät perustason hoitoon pääsyn järjestämisessä? kysyy Partanen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)