Kirjoittajan mukaan hinnalla ja laadulla kilpailu varmistaa tehokkaimmat tuotantotavat. LEHTIKUVA / HANDOUT / MAIK GUEDS

Anssi Kujala: Toimivat markkinat ovat kaikkien etu

Vain kilpailu jalostaa.

Toimivat ja terveet markkinat niin urakoissa kuin tavara- ja palveluostoissakin ovat ennen kaikkea suomalaisen veronmaksajan etu. Julkiset hankinnat, sote-uudistuksen nykyvaiheet ja julkisen sektorin pyrkimykset tulla kilpailulle markkinoille ovat kaikki murrostekijöitä joihin tälläkin hallituskaudella liittyy lakimuutosaikeita.

Minusta kaikissa hankinnoissa järjestämisvastuullisen tahon – on se valtio, kunta tai muu julkinen hankkija – on otettava vastuu markkinoiden kehittymisestä.  Ei riitä, että hankkija vain ylläpitää markkinoita. Tarvittaessa on luotava markkinat, ylläpidettävä aitoa vuoropuhelua markkinatoimijoiden kanssa ja kehitettävä markkinoita monituottajapohjaisessa ympäristössä.

Jokainen yritys ja kuluttaja pitää aivan päivänselvänä, että hinnalla ja laadulla kilpailu varmistaa tehokkaimmat tuotantotavat. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla laadukas tuote saadaan. Yritys ja kuluttuja pystyy arvioimaan lopputuotteen arvon ja laadun.

Miksi sitten julkinen hankkija ei aina toimi samoin? Osin on ymmärrettävää julkiselle hankkijalle asetut vaatimukset tasapuolisuudesta ja julkisen vallan käytöstä, mutta harvoin löytyy tekijöitä, jolloin ei voitaisi hankkia halvimmalla laadukkainta palvelua tai tuotetta.

Erikoista on julkisen sektorin halu olla itse toimija eri toimialoilla. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa yksinkertaistettuna tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Ilman sääntelyä julkinen sektori voisi harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa, mutta ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin sekä altistusta kilpailulle.

Kilpailusääntelyn tehtävänä on suojata samankaltaisten kilpailijoiden mahdollisuutta pysyä markkinoilla. Tehokkaan toimijan poistuminen markkinoilta vähentää kilpailua ja lisää lopulta tehottomuutta ja kuluttajien tyytymättömyyttä.

Otan toisen esimerkin sotesta. Sote-maakuntaa koskevassa esityksessä maakunnan mahdollisuus tehdä vähäriskistä liiketoimintaa on erikoinen. Myös vaade riittävästä omasta palvelutuotannosta johtaisi käytännössä markkinoille tulon esteisiin. Tämä vaatimus myös rajoittaisi olennaisesti sote-maakuntien itsehallintoa.

Julkisilla hankinnoilla on aina merkittävä paikallinen elinvoimaulottuvuus ja aluetaloudellinen vaikutus. Nämä dynaamiset markkinoiden kehittymiseen liittyvät vaikutukset on huomioitava kaikessa lainsäädännön valmistelussa ja käytännön päätöksenteossa.

Vuonna 2017 voimaantullut hankintalakia huomioi hyvin kotimaisen pk-yrittäjyyden onnistuneesti. Tärkeää on, että lain suomat mahdollisuudet otetaan käyttöön kaikissa hankintayksiköissä. Lainsäädännöllä ei jatkossakaan tule sallia epätervettä, julkista sektoria suosivaa, kilpailua.

Kolmantena esimerkkinä nostan esiin sen, että kuntayhtiöiden omistuspohja on paisunut. Kilpailuttamisen kiertämiseksi vähemmistöosakkuuksia markkinoidaan kunnille. Tämä synnyttää kunnallisen rinnakkaistalouden. Jos kunta omistaa osakkeita useasta ylikunnallisesta in house-yhtiöstä, niitä saatetaan kilpailuttaa keskenään. Yrityksillä ei ole päästyä tähän kilpailuun. Tämä jarruttaa aidon yritystoiminnan syntymistä.

Hankintalain toisen pykälän mukaan hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Tämä on hyvä muistaa kaikissa hankinnoissa.

Anssi Kujala

Anssi Kujala

Anssi Kujala on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt