Suomessa haetaan parasta strategiaa koronaviruskriisin päättämiseksi. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on edelleen tartuntaketjujen kartoittaminen. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) uskoo erilaisiin maailmalla levinneisiin digitaalisiin tartuntaketjujen kartoituspalveluihin. Harakka kuitenkin toteaa blogissaan niiden olevan Suomelle ”haastava haaste”.
Maailmalla digitaalisten tartuntaketjujen kartoitus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että selvitetään matkapuhelimen avulla, keiden kanssa koronaviruksen kantaja on ollut kontaktissa ennen tietoa tartunnastaan.
Ministerin mielestä kansalaisten omaa kykyä ja halua toimia omaksi ja yhteiskunnan parhaaksi on vahvistettava. Digitaalisesta palvelusta on hänen mukaansa hyötyä vain, jos sen käyttöaste on laaja, vähintään 60 prosenttia.
– Se onkin, kuten meillä poliitikoilla on tapana sanoa, haastava haaste. Suomalaista 112-sovellusta on ladattu 1,6 miljoonaa kertaa, mutta 60 prosentin käyttöaste vaatisi Suomessa kolme miljoonaa käyttäjää, Harakka selittää.
Toinen haaste Harakan mukaan on se, että kansalaisten tulee suhtautua ratkaisuun myönteisesti, sillä Euroopan unionissa tietosuojan taso on korkea.
– Tästä syystä digitaalinen kontaktikartoitus voi perustua vain käyttäjän suostumukseen. Vapaaehtoisessa palvelussa kerättävien tietojen pitää olla ehdottomasti turvassa, Harakka täsmentää.
Ministeri sanoo, että poikkeuksellisen tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa on tässäkin asiassa tarpeen.
– Palvelun turvallisuuden täytyy olla ehdottoman luotettavaa, tietoturvan tason pomminvarmaa. Tässä apunani on Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, joka omien yhteistyökumppaniensa kanssa takaa valtakunnan korkeimman tietoturvallisuuden ammattitaidon. KTK on tiiviisti mukana rakentamassa suomalaista kontaktikartoituksen ratkaisua, Harakka sanoo.
