Perustuslakivaliokunta on saanut tänään perjantaina valmiiksi mietintönsä siviili- ja sotilastiedustelun valvonnasta.
Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan eduskunnan puhemies olisi ennen tiedusteluvalvontavaliokunnan asettamista hankkinut valiokunnan jäseniksi ehdotetuista kansanedustajista laajan turvallisuusselvityksen. Laajan turvallisuusselvityksen tekee lain mukaan suojelupoliisi.
Perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa turvallisuusselvityksen sijasta eduskunnan toimintaan paremmin soveltuvalla mekanismilla, joka ei rakennu suojelupoliisin tekemän selvityksen varaan.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi aiotusta kansanedustajasta tehtävä laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, joka perustuu tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden ja eduskunnan pääsihteerin, asianomaisen kansanedustajan ja hänen edustamansa eduskuntaryhmän puheenjohtajan rajatun tiedonsaannin sekä tämän jälkeen mahdollisesti käytävän keskustelun varaan.
Tietosuojavaltuutettu ei arvioi sopivuutta
Menettelyssä on kyse sen selvittämisestä, onko kansanedustajasta suojelupoliisin toiminnallisessa tietojärjestelmässä merkityksellisiä tietoja. Tiedusteluvalvontavaliokuntaan jäseneksi tai varajäseneksi aiottu kansanedustaja pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, onko suojelupoliisin toiminnallisessa tietojärjestelmässä tietoja asianomaisesta kansanedustajasta. Suojelupoliisi ei siten tee arviota tietojen merkityksellisyydestä tiedusteluvalvontavaliokunnan toiminnan kannalta.
Tarkastuksen jälkeen tietosuojavaltuutettu saattaa havaintonsa tietojen olemassaolosta pyynnön tehneen kansanedustajan, hänen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajan ja eduskunnan pääsihteerin tietoon. Tietosuojavaltuutettu kertoisi kuitenkin vain tietojen olemassaolosta tietojärjestelmässä, ei niiden sisällöstä.
Tietosuojavaltuutetun tehtävänä ei olisi arvioida henkilön nuhteettomuutta, luotettavuutta tai sopivuutta valiokunnan jäseneksi. Ehdotettu menettely ei myöskään sido eduskunnan päätöksentekoa valiokunnan kokoonpanosta.
Asiakirjat salassa pidettäviä rangaistuksen uhalla
Valiokuntien asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamisen vuoksi.
Uuden valiokunnan pöytäkirjan liitteet ja valiokunnan muut tehtävää koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai vaaranna kansallista turvallisuutta.
Eduskunnan työjärjestykseen lisätään myös viittaus salassapitorikosta koskevaan rikoslain säännökseen. Viittaus ei kuitenkaan muuta oikeustilaa, eikä sillä laajenneta rangaistavuutta kattamaan esimerkiksi tiedon oikeudetonta antamista sellaisista asiakirjoista, jotka eivät ole vielä julkisia tai seikoista, jotka eivät olisi asiakirjaan merkittynä vielä julkisia.
Perustuslakivaliokunta pitää myös tarpeellisena todeta, ettei esimerkiksi yhteiskuntapoliittinen keskustelu tai keskustelu eduskuntaryhmän piirissä muutu periaatteellisesti sääntelyn vuoksi nykyisestä.
Viranomaisten tiedustelua valvottava tehokkaasti
Perustuslakivaliokunta ehdottaa tiedusteluvalvontavaltuutettua koskevan lakiehdotuksen hyväksymistä pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Valiokunta kuitenkin ehdottaa, että valtuutetun valvontatehtävää laajennetaan koskemaan suojelupoliisin toimintaa kokonaisuudessaan.
Perustuslakivaliokunta korostaa valvonnan merkitystä. Valiokunnan käsityksen mukaan ilman tehokasta valvontaa ei viranomaisille voida antaa niin pitkälle perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia kuin siviili- ja sotilastiedustelua koskevissa hallituksen esityksissä ehdotetaan.
Tiedustelun valvonta muodostuu laillisuusvalvonnasta ja parlamentaarisesta valvonnasta. Laillisuusvalvontaa harjoittaa uusi tiedusteluvalvontavaltuutettu ja parlamentaarista valvontaa eduskuntaan perustettava uusi tiedusteluvalvontavaliokunta.
Tiedusteluvalvontavaltuutetulle riippumaton asema
Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumatonta asemaa tulee vielä vahvistaa.
Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.
Lisäksi tiedusteluvalvontavaliokunnalle tulee antaa oikeus lausua mielipiteensä tiedusteluvalvontavaltuutetun virantäytöstä. Valiokunta voi siten esimerkiksi haastatella hakijoita niin halutessaan.
Tiedusteluvalvontaa koskevat lakiesitykset menevät seuraavaksi eduskunnan suureen saliin hyväksyttäviksi.
