Tiede selvitti miksi ihmisellä on säärikarvat, eikä se ole mukava juttu

Eläinten karvapeitteiden kehityksestä ja historioista on ollut vallalla monia teorioita.

Psykologian ja biologian tohtori, Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala on kirjoittanut Skeptikko-lehteen artikkelin Mihin katosi turkkimme?.

Ihminen on ainoa 253 tunnetusta kädellislajista, jolla ei ole vartalon peittävää karvapeitettä. Toisaalta millään apinalajilla ei kasva yhtä pitkiä karvoja päässään ja ihmiskoirailla myös leuassaan.

Rantalan mukaan karvapeitteen hyöty on lämmönsäätelyssä, myös lämpimän säätelyssä. Karvapeite suojaa lisäksi naarmuilta, uv-säteilyltä ja haavoilta.

Miksi juuri ihminen menetti karvapeitteensä? Oppikirjoissa sitä selitetään kuumalla ilmastolla, mutta monet muut kädelliset kehittivät savannilla tuuhean karvapeitteen. Ihminen varastoi rasvakudosta ihon alle kompensoidakseen lämmön hukkaa, tohtori selvittää.

Vesiapinahypoteesin mukaan karvattomuus on sopeutumista merelliseen elinympäristöön, mutta todisteet puuttuvat, eikä muille lajeille käynyt samoin.

Noin 150 vuotta sitten karvapeitteen menettämisen syyksi esitettiin ensi kerran ulkoloisia.

Markus Rantalan mukaan karvattomuuden todellinen syy voi piillä poikkeuksellisessa muutoksessa, jossa ihminen alkoi metsästää suurriistaa. Uudesta elämäntyylistä hyötyivät kirput ja lutikat, kun naiset ja lapset alkoivat pysyä samassa paikassa. Karvoitus poistui ihmisestä voimakkaimmin paikoista, joista ulkoloisten poistaminen on hankalinta, kuten selästä.

Myös seksuaalivalinta on edistänyt karvattomuutta. Ympäri maailman miehet pitävät karvaisia naisia vastenmielisenä. Myös naiset pitävät tutkimusten mukaan voimakkaasti karvaisia miehiä vähemmän puoleensavetävinä. Muilla nisäkkäillä asia on päinvastoin: tuuhea turkki kertoo terveydestä ja viriiliydestä.

Ihmisen hiukset jäivät päähän suojaamaan kuumaa ja kylmää vastaan. Kainalo- ja häpykarvojen jääminen ilmeisesti palvelee feromonien levitystä.

Rantala kertoo häntä vaivanneen vuosikausia, miksi kummallekin sukupuolelle jäi karvapeitettä sekä käsivarsiin että jalkoihin. Biology Letters -lehdessä julkaistu artikkeli lopulta osoitti, että raajojen karvapeite palvelee tärkeää tehtävää: sen ansiosta huomaa herkemmin raajoissa kävelevän lutikan.

Kommentit