Tästä sote-väännössä on kyse: Valinnanvapaus ei ole törmäämässä perustuslakiin

Perustuslakivaliokunnan pohdinnoissa on kyse myös politiikasta.

– Valinnanvapaus ei – toisin kuin julkisuudessa on väitetty – ole vaikeuksissa eduskunnassa. Valinnanvapaus ei ole törmäämässä perustuslaillisiin ongelmiin, painotti kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) Radio 1:n Ykkösaamussa tänään maanantaina.

Julkisuudessa on kerrottu asiantuntijoiden tyrmänneen valinnanvapauden perustuslakivaliokunnassa (IL 17.6.2017) ja että laaja valinnanvapaus ja pakkoyhtiöittäminen ovat törmäämässä perustuslakiin (LM 23.6.2017).

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan on määrä antaa lausuntonsa sote- ja maakuntalakipaketista tämän viikon perjantaina 30. kesäkuuta. Pakettiin sisältyy laki valinnanvapaudesta. Valiokunta on kuullut asiantuntijoita lakiesityksistä ja muodostaa tällä viikolla oman kantansa laeista.

Verkkouutisten haastattelemien, valiokunnassa kuultavana olleiden asiantuntijoiden ja valiokunnan jäsenten mukaan valinnanvapaus itsessään ei ole ongelma. Valinnanvapaudella tarkoitetaan sitä, että asiakas saa valita julkisen, yksityisen tai järjestön tuottaman palvelun, ja hinta asiakkaalle on kaikilla tuottajilla sama.

Perustuslakivaliokunnan puntaroitavana on kaksi valinnanvapauteen liittyvää kysymystä: yhtiöittämisvelvollisuus ja voimaantuloaikataulu.

Yhtiöittämisvelvoite myös ideologisesti ongelmallinen

Hallituksen lakiesityksen mukaan maakunnan on yhtiöitettävä valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistuksen virkamiesvalmistelusta vastaava alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on kertonut aiemmin, että yhtiöittämisvelvoitteeseen päädyttiin, jotta vältyttäisiin eurooppaoikeudellisilta tulkintariskeiltä.

Kun asiakas saa valita julkisen ja yksityisen tuottajan väliltä, silloin on Pöystin mukaan johdonmukaista tulkita, että palvelu on markkinoilla ja siihen pitäisi soveltaa EU:n kilpailuneutraliteettisääntöjä. Pöystin mukaan kaikkein helpointa ja selkeintä on toteuttaa se yhtiöittämällä kyseinen osa palvelutuotannosta.

Verkkouutisten haastatteleman valtiosääntöoikeuden asiantuntijan mukaan eri valtiosääntöjuristeilla on erilaisia painotuksia siitä, onko yhtiöittämisvelvoite perustuslain vastainen. Hänen mukaansa yhtiöittämispakko sellaisenaan ei ole perutuslain vastainen, vaan kysymys on siitä, aiheuttaako tapa, jolla se on lakipaketissa toteutettu, seuraamuksia, joiden katsotaan olevan perustuslain kanssa ristiriidassa.

Toisen asiantuntijan mukaan yhtiöittämisessä on sekä toiminnallisia että ideologisia ongelmia. Hänen mukaansa laajasti ollaan sitä mieltä, että valinnanvapautta voidaan ja pitää kehittää, mutta keskustelua käydään siitä, minkälaisilla ratkaisuilla ja kuinka pitkälle mennään.

Yhtiöittämisvelvoite ei siis ole ainoastaan perustuslaillinen kysymys, vaan myös poliittinen kysymys.

Maakuntien erilaisuus synnyttää eriarvoisuutta

Toinen olennainen kysymys on aikataulu. Perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa siihen, tulevatko sosiaali- ja terveyspalvelut riittävästi turvatuiksi eri osissa maata ja eri väestönryhmien välillä hallituksen ehdottamassa järjestelyssä ja aikataulussa. Kiireiseen aikatauluun liittyy riski, että maakunnat eivät ehdi valmistautua siihen, mitä niiden pitäisi pystyä tekemään.

Hallituksen esityksen mukaan valinnanvapaus tulisi voimaan vuoden 2019 alussa, mutta osassa maakuntia sote-keskusten toiminta voitaisiin aloittaa jo tänä vuonna. Muiden osalta toiminta alkaisi viimeistään 1. heinäkuuta 2019 tai poikkeusluvalla vuoden 2021 alussa.

Valtiosääntöasiantuntijan mukaan on selvää, että esimerkiksi Helsingissä ja Pohjois-Karjalassa palveluiden välillä on eroja nykyisinkin, mutta kysymys on siitä, syntyykö eroja, jotka ovat seurausta ehdotetusta järjestelmästä. Järjestelmä ei voi olla sellainen, että se lisää eriarvoisuutta.

Asiantuntijan mukaan eriarvoisuutta syntyy jo siitä, että päätöksentekovalta jaetaan 18 maakuntaan, jotka ovat hyvin erilaisia taloudelliselta kantokyvyltään.

Verkkouutisten tietojen mukaan maakuntien lukumäärä ei kuitenkaan ole noussut perustuslakivaliokunnassa keskusteluun.

Täydentävä lakiesitys lykkäsi aikataulua 1–2 kuukaudella

Lännen Median tietojen mukaan perustuslakivaliokunta olisi lausunnossaan päätymässä siihen, että maakuntia ei voida velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piirissä olevia sote-palveluja.

Mikäli valiokunta näin toteaisi, se ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että yksityiset toimijat eivät pääsisi valinnanvapaustuottajiksi. Sote-tuottajien voidaan edellyttää eriyttävän kilpailun alainen toimintansa muusta toiminnastaan myös muulla tavoin kuin yhtiöittämällä, kuten kustannuslaskennalla. Eriyttäminen on tärkeää läpinäkyvyyden kannalta, jotta kilpailun alaista toimintaa ei tueta sisäisesti muun toiminnan tuotoilla.

Asiantuntijat pitävät hyvin todennäköisenä sitä, että hallitus joutuu antamaan eduskunnalle täydentävän lakiesityksen koskien valinnanvapautta, mikäli pykäliin tulee merkittäviä muutoksia. Valtiosääntöasiantuntija painottaa, että eduskunta ei voi lähteä tekemään merkittäviä muutoksia lakipakettiin. Näin tapahtui reilut kaksi vuotta sitten, kun perustuslakivaliokunta edellytti sote-lakiin merkittäviä muutoksia. Lakipaketin poisvetämistä eduskunnasta ja kokonaan uutta lakiesitystä asiantuntijat eivät kuitenkaan pidä välttämättömänä eivätkä todennäköisenä.

Aikataulullisesti hallituksen täydentävä lakiesitys, josta täytyisi pyytää uudet lausunnot, lykkäisi valinnanvapauslain käsittelyä 1–2 kuukaudella. Siitä seuraisi, että myös tammikuun 2018 lopulle, presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteyteen kaavailtuja maakuntavaaleja täytyisi lykätä.

Lakipaketissa on kyse poliittisesta sovusta

Sisäministeri Paula Risikko (kok.), joka toimii kokoomuksen sote-neuvottelijana, sanoi tänään Lännen Median haastattelussa, että maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.

Useat keskustalaiset ovat älähtäneet lausunnosta. Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) piti Risikon ehdotusta käsittämättömänä, koska maakuntalain kohdalla ei tiettävästi ole perustuslaillisia ongelmia. Vanhasen mielestä se, että Risikko ehdollisti uudistuksen toteuttamisen, voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi.

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) puolestaan totesi, että maakunta- ja sote-järjestämislait on kirjoitettu siten, että niiden toteuttaminen ei ole kiinni valinnanvapauslainsäädännöstä. Heikkisen mukaan sidos maakunta- ja sote-lakien ja valinnanvapauden välillä on poliittinen, eikä lainsäädännöllinen.

Tämä on totta. Kyse onkin poliittisesta sovusta. Kokoomuksen mukaan maakunta- ja sote-uudistus sekä valinnanvapaus muodostavat kokonaisuuden, lakipaketin.

– Tämä vanha hokema, että ei tule maakuntauudistusta ilman sotea, eikä sotea ilman valinnanvapautta, se pitää edelleen kutinsa, Ben Zyskowicz sanoi Ykkösaamussa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt