– Olemme käännepisteessä, jossa yli 2 prosentin tai jopa 3 prosentin kasvutahti on mahdollinen, kunhan tärkeimmät kasvua kiihdyttävät palaset loksahtavat samanaikaisesti paikalleen, kirjoittaa Timo Vesala blogissaan.
Käänne näkyy jo kasvuennusteissakin, joita on viime kuukausina korjailtu selvästi ylöspäin.
– Innostuneisuutta silti yhä pidätellään, koska makrotalouden indikaattoreihin kuuluu paljon satunnaisvaihtelua. Ekonomistit haluavat ensin nähdä riittävän laaja-alaisesti todisteita trendimuutoksesta, ennen kuin ennusteita aletaan radikaalisti muuttamaan, Vesala toteaa.
Hänen mukaansa vaikka Suomen talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali on ”demografisen vastatuulen” vuoksi kovin vaatimaton, ehkäpä vain noin yhden prosentin luokkaa, suhdanneluontoisesti voimme yltää paljon rivakampaan kasvuvauhtiin.
– Jopa 3 prosentin kasvutahti on mahdollinen, kunhan tärkeimmät kasvua kiihdyttävät palaset loksahtavat samanaikaisesti paikalleen, Vesala toteaa.
Hänen mukaansa tänä vuonna näin voi käydä, vaikka perusennuste se ei ehkä vielä olekaan.
– Startti vuodelle on ainakin ollut hyvä: Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa 1,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Se on parasta kasvua yli kuuteen vuoteen. Kvartaaliluvut tosin tarkentuvat moneen kertaan ja Suomen talouden todellinen kasvukunto jää vielä nähtäväksi, Vesala kirjoittaa.
Joka tapauksessa kasvunhumauksesta kannattaa nyt Vesalan mukaan nauttia, sillä seuraavat synkistelyn aiheet porisevat jo ekonomistien padoissa.
– Suomi nimittäin seuraa kansainvälisen talouden suhdanteita viiveellä ja monissa maailmantalouden loppukysynnän kannalta keskeisissä maissa kasvuhuippu saattaa ajoittua kuluvan vuoden alkupuoliskolle. Erityisesti USA:ssa ja Kiinassa aivan viimeaikaiset makroluvut ovat huolestuttavalla tavalla heikentyneet. Siksi hyvää kasvuvirettä ei Suomenkaan taloudelle uskalla kovin pitkälle povata, Vesala toteaa.
