Pitkäaikaistyöttömien määrä on Suomessa pudonnut alle 120 000, mutta moni heistä on vain ajautunut muiden tukimuotojen käyttäjiksi, kertoo MTV Uutiset.
Yli 60 000 nuorta on jäänyt työelämän tai opiskelun ulkopuolelle. Tämä näkyy nyt toimeentulotukien ja asumistukien maksuluukuilla. Asumistukien määrä on noussut rajusti jo yli kahden miljardin euron.
Toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan yhden pitkäaikaistyöttömän ura tulee maksamaan yhteiskunnalle 600 000 euroa. Jos kyseessä on nuori, joka ajautuu työelämän ulkopuolelle, summa voi nousta miljoonaan euroon.
– Se on julkiselle vallalle tuleva kustannus, yhteiskunnalle tappio ja tappio myös yksilölle, laskeskelee Ralf Sund.
Siten yhteiskunnalle on kertymässä pitkällä aikavälillä kymmenien miljardien eurojen lasku.
Nuorison syrjäytyminen on Sundin mukaan vakava ja kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Se voi johtua muun muassa syrjäytymisen periytymisestä. Saatavilla on myös liian paljon etuisuuksia ja heittäytyminen on helppoa. Toki pulaa on myös työpaikoista.
Sund pitää koulutuksen laatua merkittävänä. Hänen mielestään on helppo syrjäytyä, jos koulutus ei johda mihinkään. Koulutusta ei ole myöskään riittävästi niillä aloilla, joilla työvoimalla olisi juuri nyt kysyntää.
– Hitsaajat, metallialan työntekijät, rakentajat, luettelee Sund aloja, joissa työvoimapulaa nyt on.
Sundin mukaan Suomen tulevaisuus on kolmen tukijalan varassa.
– Pitää laittaa kädet ristiin, että maailmantalous jatkaa kasvuaan. Toiseksi pitäisi satsata voimakkaasti koulutukseen ja kolmanneksi aktiivinen työvoimapolitiikka on saatettava kuntoon.
Sundin mukaan työvoimapalvelujen resurssit Suomessa ovat täysin alimitoitetut. Muissa Pohjoismaissa näihin palveluihin satsataan varoja moninkertainen määrä.
– Suomi painii Pohjoismaissa aivan omassa sarjassaan. Suomessa noin 300 000 asiakkaan palveluita hoitaa 2 200 virkailijaa asiakaspinnassa. Ruotsissa puolen miljoonan työttämän asioita hoitaa 14 000 henkeä, arvioi Sund.
Sundin mukaan Suomessa työvoimatoimistojen virkailijoilla pitäisi olla käytössään enemmän ”pelimerkkejä”.
– Työttömille pitäisi olla tarjolla kunnon paketti. Monenlaisia toimenpiteitä, kuten palkkatuki. Ruotsissa palkkatukea on tarjolla suhteessa nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna.
