Ruoan hinnan nousu tuskin pysähtyy vuoden vaihtuessakaan

– Ruoan hinnan nousu jäänee tänä vuonna kymmenen prosentin paikkeille, jos mitään yllättävää ei tapahdu, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi Verkkouutisille.

Suomessa jännitettiin keväällä millainen sato saataisiin parin heikomman vuoden jälkeen. Siltikään ruuan hinnan nousu ei pysähdy, vaikka viljatuotteisiin hinnannousu ei enää välttämättä kohdistu samalla tavalla kuin aiemmin.

– Tämän vuoden sadosta tulee näillä näkymin keskiverto. Se mahdollistaa sen, että viljaa riittää omiin tarpeisiin ja sitä jää jopa vientiin, Niemi sanoo.

Niemen mukaan Suomi on ollut jo pitkään omavarainen viljan suhteen. Se osaltaan helpottaa viljatuotteiden hinnan nousupainetta. Vuoden takaiseen verrattuna viljan tuottajahinnat ovat kaksinkertaiset. Kotieläintuotteissa kuten maidossa ja lihassa kaikkea hinnannousua ei olla vielä nähty ja niiden hinta tullee vielä nousemaan loppuvuotta kohti.

Eurooppa, joka on kärsinyt viime viikot tukahduttavasta helteestä ja on nähty ilmiöitä, joita ei ole kohdattu moneen vuosisataan. Yksi tällainen on Eurooppaa halkovan Rein-joen kuivuminen. Niemen mukaan kuivuus ei ole kuitenkaan ennättänyt tuhoamaan eurooppalaistakaan viljasatoa.

Viljasadosta tulee Euroopassa todennäköisesti keskiverto, mutta maissisadosta tulee normaalia huonompi. Ruoan hintaan maissisadonkaan epäonnistumisella ei ole suoraa vaikutusta, mutta huono maissisato voi nostaa rehun hintaa.

Vaikka suomalainen viljasato olisi erinomainen, niin Niemi ei lupaa, että sillä olisi suurta vaikutusta viljatuotteiden hintaan kotimaassa. Kansainväliset viljamarkkinat määrittävät viljan hinnan ja se vaikuttaa myös Suomen viljan hintaan. Tuottajille käteen jäävän rahan määrä vain on suurempi. Jos hinnat ovat Keski-Euroopassa korkealla, myös suomalaiset tuottajat saavat parempaa hintaa.

– Elämme yhteiseurooppalaisessa markkinassa, jossa vilja siirtyy helposti maasta toiseen. Siinä tilanteessa viljan hinta meillä ei välttämättä ole ihan sama kuin Saksassa tai Ranskassa, mutta lähellä sitä, Niemi sanoo.

Pellervon taloustutkimus ennusti kesällä ruoan hinnannousun olevan tänä vuonna 11 prosenttia ja Luonnonvarakeskus päätyi omassa ennusteessaan hieman maltillisempaan kymmenen prosentin hinnannousuun. Molemmat luvut ylittävän yleisen inflaationtaso, joka oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 7,8 prosenttia.

Jyrki Niemen mukaan ennuste pitää edelleen paikkansa.

– Vuoden alussa ruuan hinta oli vain muutamia prosentteja kalliimpaa kuin viime vuonna. Viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun ruoanhinta saattaa olla vieläkin korkeampi kuin 12 ja puoli prosenttia. Mutta koko vuoden keskiarvo jäänee kymmeneen prosenttiin, Niemi sanoo.

Niemi epäilee, että ruoanhinnan nousu tuskin pysähtyy vuoden vaihtuessakaan, mutta ensi vuonna nousu ei ole enää yhtä huimaa kuin tänä vuonna.

Vuoden loppua kohti mentäessä lihan ja maidon hinta jatkaa edelleen nousuaan. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisten joulupöytä on huomattavasti kalliimpi kuin edellisinä vuosina.

Mihin hintaan suomalaiset kinkkunsa tänä vuonna ostavat?

– Sianlihan hinnannousu kohdistuu jossain määrin myös joulukinkkuihin. Edullisia kinkkuja löytyy edelleen varmasti, mutta parempiin kinkkuihin kohdistuu varmasti sellainen viidenneksen hinnannousu.

Iskeekö Suomeen ruokapula? Yhä useampi tila joutuu lopettamaan

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen varoittaa Suomen menettävän nopeasti omaa ruuantuotantoaan maatalouden kustannuskriisin takia.

Tuottajille maksettavat hinnat laahaavat hänen mukaansa pahasti jäljessä, joten moni tilallinen joutuu lopettamaan toimintansa. Samaan aikaan horisontissa häämöttää ruokapula.

Viljasen mukaan Suomen on kannettava vastuunsa omasta ruuantuotannosta.

– Täällä Suomessa meidän pitää keskittyä ensisijaisesti ruokkimaan suomalaiset, jotta emme omilla toimillamme ja ostovoimallamme vie ruokaa muiden suista, hän totesi tiedotteen mukaan MTK:n liittokokouksessa Porissa.

Viljanen nosti esiin ristiriidan, kuinka maailman pahenevan ruokakriisin keskellä erityisesti suomalaiset kotieläintilat joutuvat luopumaan tuotannostaan.

– Nyt on teollisuuden, kaupan ja kuluttajien vuoro vastata huutoomme, turvata meille oikea tuottajahinta tulevaisuutemme turvaksi, Viljanen totesi.

Hän muistutti, että Suomi on tähän saakka onnistunut säilyttämään hyvän ruokaturvan ja korkean omavaraisuuden. Siitä hän kiitti myös kuluttajia.

– Meillä kaikilla on syytä kiittää suomalaisia siitä, että he haluavat ja ostavat kotimaista.

Entä jos sato jää taas huonoksi? Varoitus ruoan hinnasta

Pellervon taloustutkimuksen maaliskuussa julkaistussa ennusteessa povattiin, että ruoan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia.

– Jos sato jää heikoksi toisena vuonna peräkkäin, on riskinä, että ruuan hinta nousisi vieläkin enemmän, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Tuottajahinnat ja kuluttajahinnat ovat nousseet, koska tuotantopanosten kuten lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet. Lisäksi rehun hinta on noussut viime vuoden heikon sadon takia. Ukrainan sodan vaikutuksesta kustannukset pysyvät korkealla pidempään.

Mikä oli syynä viime vuoden huonolle sadolle?

– Viime vuoden sadon epäonnistumiselle oli syynä ankara ja pitkään kestänyt kuivuus, joka verotti sadontuotantoa monilla, erityisesti kevätkylvöisillä kasveilla, jotka eivät olleet ehtineet vielä kasvattaa juuria riittävän syvälle maahan varmistamaan veden ottoa, sanoo palvelukehityksen ja kasvintuotannon johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgrialta Verkkouutisille.

Lisänsä hankalaan tilanteeseen tuo se, että syysviljakylvöt tuhoutuivat kovan talven seurauksena. Samalla kylvöt päästiin aloittamaan suhteellisen myöhään tänä vuonna, koska kevät oli kylmä ja lunta oli maassa pitkälle kevääseen asti.

– Nyt kevätkylvöt on saatu päätökseen ja kasvustot näyttävät hyviltä ja sateita tuli sopivasti, Peltonen sanoo.

Peltonen kuitenkin painottaa, että sateet piisaisivat eikä niitä tarvitsisi tulla yhtään enempää, jotta kasvustot eivät alkaisi kärsimään. Sateet ovat tärkeitä touko- ja kesäkuussa sen tähden, että viljelykasvit pääsevät taimettumaan. Liiallinen sadekaan ei ole hyväksi sillä, se aiheuttaa kasvitauteja ja märkyyshaittoja.

Jokainen suomalainen maksaa hintaa epäonnistuneesta sadosta viimeistään syksyllä. Millaista säätä nyt olisi toivottava, jotta sadosta tulisi onnistunut?

– Heinäkuussa olisi hyvä, jos on pääosin poutaa ja aurinkoista, Peltonen sanoo.

Sadetta saisi tulla vähän välissä ja lämpötilan tulisi olla 20 ja 22 asteen tuntumassa. Viljelyn kannalta olisi hyvä, jos helteitä ei olisi montaa päivää peräkkäin. Elo ja syyskuulle sadonkorjuuajaksi Peltonen ei kaipaa enää sateita vaan poutaisia ja aurinkoisia päiviä, jolloin tuulee vain vähän, jotta kasvustot kuivuisivat ja kypsyisivät.

Jos sato ei ole tänäkään vuonna hyvä, niin maatalouden ahdinko kasvaa. Suomalaisen maatalouden loppu se ei ole, mutta monen pienemmän tilan loppu se voi olla.

– Viljanviljelijöille viljan korkea hinta lisää tuloja markkinoilta, mutta samanaikaisesti etenkin kotieläintuotanto on hankalassa tilanteessa. Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta siellä on edelleen nousupaineita. Tämän hetkinen nousu ei riitä kattamaan kustannusten nousua, sanoo Forsman-Hugg.

Hän korostaa, että Suomella on ollut hyvä omavaraisuus vilja-, maito- ja lihatuotteissa ja on jatkossakin. Elintarvikehuolto on keskeinen osa huoltovarmuutta, ja tämän tärkeys korostuu, kun Ukrainan sodan seurauksena syntyy erilaisia markkinahäiriöitä. Huonon sadon takia rehuviljaa jouduttaisiin tuomaan kovaan hintaan ulkomailta. Forsman-Huggin mukaan markkinoilla on nähtävissä, että tuotantokustannukset alkavat näkyä myös kuluttajahinnoissa ja kustannusten

nousua on siirtymässä kuluttajahintoihin, mutta viiveellä. Hänen mukaansa tulonjaon ruokaketjussa tulisi olla reilumpaa viljelijöille.

– Ei suomalainen maatalous tähänkään kaadu, mutta tilojen lukumäärä pienenee. Tilojen lukumäärän pieneneminen voi nopeutua, koska taloudellisessa ahdingossa moni tila joutuu lopettamaan toimintansa.

Juha Marttila HS:lle: Tulevan kesän sato on kriittinen

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa tulevan kesän olevan kriittinen Suomen ruokamarkkinoiden kannalta.

Tuleva sato määrittää sitä, miten tilanne ruokamarkkinoilla Suomen osalta kehittyy. Maailmanlaajuinen ruokakriisi on pahentunut jo niin, että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osalta voidaan puhua ruokapulasta.

Marttila arvioi Helsingin Sanomille, että köyhissä Itä-Euroopan maissa voidaan ensi talvena jo nähdä nälkää ruoan ja energian korkeiden hintojen vuoksi. Hänen mukaansa Suomessakaan kaikilla ei välttämättä ole varaa ostaa riittävästi ruokaa.

Varsinaisen ruokapulan riskiä ei Marttilan mukaan Suomessa kuitenkaan ole. Maailmalla pitäisi Marttilan mukaan käytännössä olla logistiikassa iso kriisi, koska varaa ruoan ostamiseen Suomella on.

– Olemme maailman mittakaavassa varakkaita. Kyllä me maailmalta ruokaa saamme, Marttila sanoo.

Hänen mukaansa kaikki ruokaketjussa pähkäilevät parhaillaan sitä, mitä kuluttajat tekevät, jos hintoja nostetaan.

Ruuan hinta on noussut viime aikoina voimakkaasti koko maailmassa. Marttilan mukaan Suomessa kohonneet tuotantokustannukset ovat jääneet tuottajien maksettavaksi useimmilla aloilla. Ongelmissa on tällä hetkellä hänen mukaansa erityisesti lihantuotanto.

– Lihantuotannossa on tilanne, että jokainen eläin tuottaa tappiota. Koska se on rahaa pois kassasta, tosi moni miettii tällä hetkellä esimerkiksi sikataloudessa sitä, miten päästä eroon tilasta ennen kuin sikojen kasvatus vie perheeltä viimeisetkin rahat, Marttila kertoo.

IL: Ruoan hinta voi nousta pian yli kymmenen prosenttia

Pellervon tutkimuslaitos ennustaa, että elintarvikkeiden hinnat nousevat kuluvan vuoden aikana Suomessa jopa 11 prosenttia. Syynä on Ukrainan sodan vaikutus globaaliin ruokajärjestelmään.

Asiasta uutisoi Iltalehti.

– Elintarvikkeiden hintanousut tulevat kiihtymään. Arviomme mukaan loppukevään aikana nähtäisiin 5–10 prosentin hinnannousua, PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg sanoo.

PTT ottaa ennusteessaan kantaa lähinnä vilja- ja leipätuotteiden, maitotuotteiden sekä lihatuotteiden hinnan nousuun.

– Voidaan ennakoida, että näissä tuoteryhmissä mennään yli 10 prosentin hinnannousuihin viimeistään syksyllä, Forsman-Hugg sanoo.

Nousu on merkittävää, sillä elintarvikkeet nousivat vuoden 2021 aikana ainoastaan 0,6 prosenttia. Keskimäärin ruoan hinnan nousu on Suomessa hitaampaa kuin EU-maissa.

– Tuotantopanosten hinnannousu on ollut niin kovaa, että se varmasti tulee heijastumaan hintoihin. Tulemme varmasti pikkuhiljaa näkemään, miten sodan seuraukset näkyvät elintarvikkeiden hinnoissa. Huhti- ja toukokuun luvuissa se voi jo näkyä, Päivittäistavarakaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.

Hän ennakoi hinnannousun näkyvän ruoissa, joiden raaka-aineiden valmistukseen tarvitaan huomattavasti lannoitteita ja energiaa.

– Lihakasvatuksessa monissa tuontisuunnissa rehu on tärkeä tuotantoväline ja sen hinnannousu tulee varmasti näkymään. Viljatuotteissa se tulee varmasti näkymään myös, Luoto kertoo.